Ero sivun ”Oikeusjärjestelmä” versioiden välillä

KKWikistä
Rivi 2: Rivi 2:
  
 
== Lainmuodostus ==
 
== Lainmuodostus ==
Valtakunnankansleri ei laadi lakeja yksin. Ennen jokaista lakimuutosta järjestetään ulkopuolisista asiantuntijoista ja hallinnon virkamiehistä koostuvan ryhmän kokous. Jos ryhmä hyväksyy lakimuutosesityksen, esitys siirtyy kuninkaan allekirjoitettavaksi. Kuningas allekirjoittaa tai jättää allekirjoittamatta lakimuutosesityksen. Kuninkaan allekirjoitus vahvistaa lakimuutosesityksen mukaisen muutoksen [[Lainsäädäntö|lainsäädäntöön]].
+
Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin. Ennen jokaista lakimuutosta järjestetään ulkopuolisista asiantuntijoista ja hallinnon virkamiehistä koostuvan ryhmän kokous. Jos ryhmä hyväksyy lakimuutosesityksen, esitys siirtyy kuninkaan allekirjoitettavaksi. Kuningas allekirjoittaa tai jättää allekirjoittamatta lakimuutosesityksen. Kuninkaan allekirjoitus vahvistaa lakimuutosesityksen mukaisen muutoksen [[Lainsäädäntö|lainsäädäntöön]].
  
Läänit ovat velvollisia tekemään omia lakeja ja asetuksiansa vasallisopimuksen määrittelemin ehdoin. Kuningas tai valtakunnankansleri voi koska tahansa kumota läänien omia lakeja ja asetuksia.
+
Läänit ovat velvollisia tekemään omia lakeja ja asetuksiansa vasallisopimuksen määrittelemin ehdoin. Kuningas tai oikeuskansleri voi koska tahansa kumota läänien omia lakeja ja asetuksia.
  
 
== Oikeusasteet ==
 
== Oikeusasteet ==
Rivi 12: Rivi 12:
  
 
=== Hovioikeus ===
 
=== Hovioikeus ===
Hovioikeuteen voi ainoastaan valittaa käräjäoikeudessa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet ja majesteettirikokset tai kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään suoraan tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa valtakunnankansleri.
+
Hovioikeuteen voi ainoastaan valittaa käräjäoikeudessa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet ja majesteettirikokset tai kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään suoraan tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa oikeuskansleri.
  
 
=== Korkein oikeus ===
 
=== Korkein oikeus ===
Korkein oikeus on kuninkaan oikeus, johon tuodut keissit ovat joko kuninkaan vaatimia tai kaikki muut oikeusasteet läpi käyneitä. Korkeimpaan oikeuteen valittaminen osoitetaan valtakunnankanslerille ja hän päättää päätyykö keissi korkeimpaan oikeuteen vai ei. Ainoana poikkeuksena tästä on kuninkaan edictin sanelemat oikeustapaukset. Korkeimman oikeuden istunnot pohjautuvat edellisten käräjäoikeuden ja tai hovioikeuden dokumentaatioon. Istunnon ensisijainen tuomari on kuningas tai kruunun lordi. Korkeimman oikeuden istunnot ovat suljettuja ja niiden kokoonpano harkitaan aina tarpeen mukaan.
+
Korkein oikeus on kuninkaan oikeus, johon tuodut keissit ovat joko kuninkaan vaatimia tai kaikki muut oikeusasteet läpi käyneitä. Korkeimpaan oikeuteen valittaminen osoitetaan oikeuskansleri ja hän päättää päätyykö keissi korkeimpaan oikeuteen vai ei. Ainoana poikkeuksena tästä on kuninkaan edictin sanelemat oikeustapaukset. Korkeimman oikeuden istunnot pohjautuvat edellisten käräjäoikeuden ja tai hovioikeuden dokumentaatioon. Istunnon ensisijainen tuomari on kuningas tai kruunun lordi. Korkeimman oikeuden istunnot ovat suljettuja ja niiden kokoonpano harkitaan aina tarpeen mukaan.
  
 
== Yhteiskunnallista oikeusteoriaa ==
 
== Yhteiskunnallista oikeusteoriaa ==

Versio 4. joulukuuta 2021 kello 19.12

Kuningaskunnan oikeusjärjestelmästä ja lainmuodostuksesta vastaa valtakunnankansleri.

Lainmuodostus

Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin. Ennen jokaista lakimuutosta järjestetään ulkopuolisista asiantuntijoista ja hallinnon virkamiehistä koostuvan ryhmän kokous. Jos ryhmä hyväksyy lakimuutosesityksen, esitys siirtyy kuninkaan allekirjoitettavaksi. Kuningas allekirjoittaa tai jättää allekirjoittamatta lakimuutosesityksen. Kuninkaan allekirjoitus vahvistaa lakimuutosesityksen mukaisen muutoksen lainsäädäntöön.

Läänit ovat velvollisia tekemään omia lakeja ja asetuksiansa vasallisopimuksen määrittelemin ehdoin. Kuningas tai oikeuskansleri voi koska tahansa kumota läänien omia lakeja ja asetuksia.

Oikeusasteet

Käräjäoikeus

Käräjäoikeus on lääneissä paikallisesti tapahtuvaa oikeudellista toimintaa. Se on ensimmäinen oikeusaste, jonne viedään valtaosa rikoksista käsiteltäväksi. Lääneissä tätä oikeutta tuomaroi joko läänin herttua (tai hänen alaisensa) tai oikeuskanslerin alainen tuomari läänin vasallisopimuksen mukaan.

Hovioikeus

Hovioikeuteen voi ainoastaan valittaa käräjäoikeudessa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet ja majesteettirikokset tai kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään suoraan tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa oikeuskansleri.

Korkein oikeus

Korkein oikeus on kuninkaan oikeus, johon tuodut keissit ovat joko kuninkaan vaatimia tai kaikki muut oikeusasteet läpi käyneitä. Korkeimpaan oikeuteen valittaminen osoitetaan oikeuskansleri ja hän päättää päätyykö keissi korkeimpaan oikeuteen vai ei. Ainoana poikkeuksena tästä on kuninkaan edictin sanelemat oikeustapaukset. Korkeimman oikeuden istunnot pohjautuvat edellisten käräjäoikeuden ja tai hovioikeuden dokumentaatioon. Istunnon ensisijainen tuomari on kuningas tai kruunun lordi. Korkeimman oikeuden istunnot ovat suljettuja ja niiden kokoonpano harkitaan aina tarpeen mukaan.

Yhteiskunnallista oikeusteoriaa

Valtakunnan oikeusteoriaan vaikuttaa kuninkaan absoluuttisuus. Koska kruunun intressi on tärkein, oikeusteoria on feodaalia. Kuningas ylläpitää kuninkaan rauhaa valtakunnassaan perustuslailla sekä aatelisten eli vasalliensa kautta.

Moraalisesti yhteiskunta on meritokratinen, rojalistinen ja loyalistinen. Uskollisuus, kova työmoraali, aktiivisuus ja maailmanluokan taidot on tapana palkita.