|
|
Rivi 424: |
Rivi 424: |
| {{Pykälä | | {{Pykälä |
| | N = 1 | | | N = 1 |
| + | | Sisältö = Tällä lailla on määrä perustaa 23.10.2 annetun herttuan asetuksen mukainen vartioston osasto, jonka ainut tehtävä on läänin vesialueiden hallinnointi, vartiointi ja puolustaminen. Osastoa johtaa herttuan nimittämä merikapteeni. Merikapteeni toimii tehtävänsä puolesta herttuan suorassa alaisuudessa, ja on tällöin Tresahoffin vesialueilla herttuan sanan suora jatke. Täten mikäli merikapteenin sanaa vasten käydään, on rikkoja tuomittava läänin häirinnästä että majesteettirikoksesta. Merikapteenin sana ylittäkööt Tresahoffin vesissä kaikkien muiden virkamiesten ja aatelisten sanan, ja olkoon yhtä painava kuin suoraan herttualta tullut käsky. |
| + | }} |
| + | |
| + | {{Pykälä |
| + | | N = 2 |
| | Sisältö = Merten laki pätee läänin laajuisesti, jokaisella Tresahoffin merellä, järvellä, ja vesialueella. | | | Sisältö = Merten laki pätee läänin laajuisesti, jokaisella Tresahoffin merellä, järvellä, ja vesialueella. |
| }} | | }} |
| | | |
| {{Pykälä | | {{Pykälä |
− | | N = 2 | + | | N = 3 |
| | Sisältö = Merikapteenin on järjestettävä ajoittain partioita valvomaan Tresahoffin meriä, mikäli merimiehiä ei ole tarpeeksi voi merikapteeni osoittaa apupyynnön vartiostolle, jonka vapaat jäsenet paikkaavat puuttuvien merimiesten paikat. | | | Sisältö = Merikapteenin on järjestettävä ajoittain partioita valvomaan Tresahoffin meriä, mikäli merimiehiä ei ole tarpeeksi voi merikapteeni osoittaa apupyynnön vartiostolle, jonka vapaat jäsenet paikkaavat puuttuvien merimiesten paikat. |
| }} | | }} |
| | | |
| {{Pykälä | | {{Pykälä |
− | | N = 3 | + | | N = 4 |
| | Sisältö = Mikäli vartioston, merikapteenin tai tämän alaisen päälle käydään työtehtävän aikana jollain Tresahoffin vesialueella, todetaan hyökkääjän häiritsevän läänin toimintaa ja haittaavan lääniä. | | | Sisältö = Mikäli vartioston, merikapteenin tai tämän alaisen päälle käydään työtehtävän aikana jollain Tresahoffin vesialueella, todetaan hyökkääjän häiritsevän läänin toimintaa ja haittaavan lääniä. |
| }} | | }} |
| | | |
| {{Pykälä | | {{Pykälä |
− | | N = 4 | + | | N = 5 |
| | Sisältö = Tresahoffin merikapteeni saa työnsä puolesta omistukseensa alueen 12 saarineen, sekä seuraavat privilegiot: | | | Sisältö = Tresahoffin merikapteeni saa työnsä puolesta omistukseensa alueen 12 saarineen, sekä seuraavat privilegiot: |
| * Yksityisalue privilegio | | * Yksityisalue privilegio |
Rivi 446: |
Rivi 451: |
| | | |
| {{Pykälä | | {{Pykälä |
− | | N = 4.1 | + | | N = 5.1 |
| | Sisältö = Erotessaan työstään merikapteeni menettää työnsä puolesta annetut alueet ja privilegiot. Entinen merikapteeni saa kuitenkin pitää merimiehen työn/arvon. | | | Sisältö = Erotessaan työstään merikapteeni menettää työnsä puolesta annetut alueet ja privilegiot. Entinen merikapteeni saa kuitenkin pitää merimiehen työn/arvon. |
| }} | | }} |
Tresahoffin lakikokoelma
(Tämän sivuston muokkaaminen ilman asianmukaista lupaa on kiellettyä)
Tämä sivusto käsittelee Tresahoffin läänin lakikokoelmaa.
Siviililaki
1 §
Tresahoffin läänissä vierailevat, sekä sen alueella asuvien on noudatettava läänin paikallista lakia valtakunnan perustuslain lisäksi.
2 §
Läänin turvallisuudesta vastaa Tresahoffin vartiosto yhdessä herttuan ja tämän nimittämän tuomarin kanssa.
2.1 §
Poikkeuksena Pottulan Markiisikunta, jolla on oikeus nimittää oma tuomarinsa sekä vartiostonsa markiisikunnan alueelle. Nimitykset ja palkkauksen hyväksyy Pottulan markiisi Tresahoffin herttuan valvonnassa.
3 §
Läänissä voi julkaista ainoastaan Tresahoffin hallinnon hyväksymiä tekstejä. Lähtökohtaisesti kaikki lailliset tekstit ovat hyväksyttyjä, mikäli läänin hallinto ei ole erikseen niitä kieltänyt. Poikkeuksena läänin siviililain pykälä 4§.
4 §
Mikäli läänin alueella julkaistu kirja, uutinen tai jokin muu teksti loukkaa suuresti tai on vahingollinen Reynir sukua tai tämän jäsentä, läänin hallintoa, Tresahoffin herttuaa tai valtakuntaa kohtaan. Voidaan teksti takavarikoida ja tuomita sen tekijä läänin rikoslain pykälä 3§ mukaan.
4.1 §
Haitalliseksi tekstiksi tulkitaan esimerkiksi propaganda, valheellinen tieto ja sen levittäminen, sekä Reynir sukuun kohdistuvat negatiiviset kirjoitukset.
5 §
Mikäli henkilö, jolla on porttikielto lääniin astuu vielä läänin alueelle, tai ei poistu sovitussa ajassa läänin alueelta. Voidaan tämä tuomita läänin rikoslain pykälä 4§ mukaiseen rangaistukseen.
5.1 §
Koko läänin alueella voimassa olevan porttikiellon voi julistaa ja poistaa vain Tresahoffin herttua.
5.2 §
Tresahoffin Kreivi- ja Markiisikunnat voivat tarvittaessa hakea herttuan kautta porttikieltoa tietylle henkilölle kreivikuntansa alueelle, “Laki kreivikunnista” pykälän 7§ mukaisesti.
6 §
Myös alamaisiin kohdistuneet kotirauhan rikkomiset voidaan tulkita törkeinä läänin rikoslain 1§ mukaan, mikäli rikos on tuomarin silmissä törkeä.
7 §
“Merten laki” pätee kaikilla Tresahoffin merillä, ja sitä valvoo yhdessä vartiosto läänin merikapteenin ja tämän alaisuudessa toimivien merimiesten avustuksella.
Rikoslaki
1§ Törkeä kotirauhan rikkominen
Kotirauhan rikkominen törkeäksi katsotulla tavalla on rangaistavaa. Törkeäksi kotirauhan rikkomiseksi luokitellaan esimerkiksi tunkeutuminen gentryn alueelle, tämän omaisuuden tuhoaminen, tai muu häiritseminen.
Rangaistus
Annettava
- Varoitus
- Sakkorangaistus, 100-2000x
- Vankeusrangaistus, enintään 4 vuorokautta
2§ Hävytön kotirauhan rikkominen
Aatelisen alueelle tunkeutuminen, tämän omaisuuden tuhoaminen, tai muu häiritseminen kuitenkaan täyttämättä majesteetti rikoksen kriteereitä on rangaistavaa.
Rangaistus
Annettava
- Varoitus
- Sakkorangaistus, 150-2000x
- Vankeusrangaistus enintään 7 vuorokautta
3§ Haitallisen tekstin julkaisu/hallussapito
Läänin tai valtakunnan kieltämän tekstin julkaisu ja hallussapito on rangaistavaa.
Rangaistus
Annettava
- Sakko, 200-6000x
- Ehdoton vankeusrangaistus, 1-7 vuorokautta
- Kuolemantuomio, julkinen teloitus torilla
4§ Porttikiellon rikkominen
Henkilö jolla on porttikielto läänin alueelle, tuomittakoon läänin alueelle astumisesta seuraaviin rangaistuksiin.
Rangaistus
Annettava
- Varoitus
- Sakko, 50-1000x
- Vankeusrangaistus, ensimmäisellä kerralla 1-4 vuorokautta
- Vankeusrangaistus, toisella kerralla 4-8 vuorokautta
- Vankeusrangaistus, kolmannella kerralla 5-15 vuorokautta
- Kuolemantuomio, julkinen teloitus torilla
5§ Produktion kiertäminen
Henkilö, joka kiertää tai yrittää kiertää produktion maksamista läänille. Tuomittakoot produktion kiertämisestä.
Rangaistus
Annettava
- Varoitus
- Sakko, 50-3000x, + mahdollisten menetettyjen materiaalien arvon korvaaminen läänille
- Vankeusrangaistus, 2-15 vuorokautta
6§ Privilegion kiertäminen
Henkilö, joka privilegiota omistamatta tekee jotain kyseisellä privilegiolla rajattua. Tuomittakoon privilegion kiertämisestä.
Rangaistus
Annettava
- Sakko, 50-3000x, korvauksia läänille tai valtakunnalle privilegion hinnan verran + enintään 50% korkoa
- Ehdoton vakeusrangaistus, 1-20 vuorokautta
- Kuolemantuomio, julkinen teloitus torilla
7§ Tunkeutuminen suljetulle alueelle
Suljetulle alueelle tunkeutuminen on rikos.
Rangaistus
Annettava
- Sakko, 50-2000x + mahdolliset korvaukset aiheutetusta haitasta
- Ehdoton vankeusrangaistus, 1-24 vuorokautta
Verolaki
1 §
Verojen maksamatta jättämisestä tuomitaan rikoslain pykälän 12§ mukaisesti. Tuomion lisäksi maksamattomat verot määrätään takavarikoidusta omaisuudesta maksettaviksi.
1.1 §
Mikäli verojen maksamatta jättämisestä tuomitulla henkilöllä ei ole omaisuutta, tai muita keinoja maksaa veroja ja mahdollisia korvauksia, tullaan tapauksessa soveltamaan velkalain pykälää 1§.
2 §
Yksityishenkilöiden tulon ja kaupan verotuksen määrä on 20% Tresahoffin läänissä ja kaikissa sen kreivikunnissa.
3 §
Yhteisöjen, yritysten ja muun toiminnan verotuksen määrä on 20% Tresahoffin läänissä ja kaikissa sen kreivikunnissa, ellei verotuksen määrää ole nostettu yksilöllisesti rangaistuksena.
3.1 §
Mikäli yritys toimii läänin alaisena, tai mikäli lääni omistaa yrityksen, ei yritystä tulla verottamaan. Yrityksen tulot ja menot tulee ottaa kuitenkin huomioon läänin kirjanpidossa, ja verottaa läänin yhteisenä tulona.
4 §
Mikäli yksityishenkilö, yhteisö tai yritys on syyllistynyt veronkiertoon tai ei ole maksanut veroja. Voidaan kyseisen yksityishenkilön, yhteisön tai yrityksen verotusta nostaa tuomarin päätöksellä.
4.1 §
Tuomari voi nostaa Tresahoffin läänin asukkaan verotusta vain 5% kerrallaan, kunnes yksityishenkilön, yhteisön tai yrityksen verotus on 40%. Mikäli veroprosentin nostamista halutaan jatkaa yli 40%, tarvitsee siihen läänin herttuan luvan.
Velkalaki
1 §
Mikäli henkilöllä ei ole varallisuutta sakkojen, verojen tai läänin asettamien korvauksien maksamiseksi, voidaan hänet tuomita velkavankeuteen. Velkavankeuden pituus määräytyy maksettavan rahamäärän suuruudesta, 50x vastaa yhtä päivää vankeudessa.
1.1 §
Velkavankeus voidaan muuttaa myös orjuustuomioksi, asianomaisten ja tuomarin päätöksellä. Lopullisen päätöksen orjuudesta tekee tuomarin hakemuksella oikeuskansleri.
2 §
Mikäli tuomitun omaisuus ei riitä velan kattamiseksi, voidaan hänet tuomita velkavankeuteen.
3 §
Lääni, Kuningaskunnan alamainen, yritys tai instituutti voivat tarvittaessa tehdä hakemuksen tuomarille tietyn henkilön tai henkilöiden asettamisesta velkavankeuteen, tai omaisuuden takavarikoimiseksi, johtuen kohdehenkilön mahdollisista veloista. Toiminto koskee vain läänin asukkaita ja siellä oleskelevia.
3.1 §
Mikäli tuomari hyväksyy hakemuksen, järjestetään asiasta oikeudenkäynti asianomaisten kesken.
Maankäyttö-, kaavoitus- ja kiinteistölaki
1 §
Tresahoffin rakennusmestareilla on oikeudet myydä, vuokrata ja kaavoittaa läänin maita herttuan ohjeistamalla tavalla
2 §
Lääni valvoo omatoimisesti alueidensa rakennuskannan tasoa. Mikäli lääniä edustava gentryn jäsen tai rakennusmestari näkee asian tarpeelliseksi, voidaan tietylle rakennukselle/henkilölle antaa varoitus tai sakkoa, mikäli rakennuksen tai alueen tyyli tai ulkonäkö rikkovat läänin ohjeistusta. Mikäli rakennuksen tai alueen puutteita ei ole korjattu omistajan toimesta maksimissaan kolmen viikon aikana, viedään asia rakennusmestarille tai herttualle jatkoa varten.
2.1 §
Mikäli mahdollisia puutteita rakennuksessa tai alueessa ei pystytä korjaamaan omistajan toimesta, tai mikäli omistaja kieltäytyy puutteiden korjaamisesta. Voidaan kyseinen kohde takavarikoida läänin haltuun, tai määrätä kohteelle muita toimenpiteitä tuomarin harkinnan mukaisesti.
3 §
Mikäli kauppakirjassa määriteltyjä ehtoja tai rajoitteita rikotaan, koskien myytyä, vuokrattua maa-aluetta, rakennusta tai tonttia. Voidaan rikkeestä tuomita rikoslain pykälän 24§ mukaan.
Aluelaki
1 §
Alueisiin liittyvät sopimukset liittyen produktioon edellyttävät Tresahoffissa asumista. Mikäli alueen haltija vaihtaa asuinpaikkaa alue joko jäädytetään tai takavarikoidaan läänille.
2 §
Henkilö jolla on produktio sopimus, ja on sen kautta alueen haltija, on tuotettava alueellaan produktiota ja toimitettava produktio läänille.
Provisiolaki
1 §
Mikäli henkilöllä on työn puolesta tai produktio sopimuksella saatu alue. Tulee tämän toimittaa viikoittain 1/5 provisio läänille produktion alaisista tuotteista. Alueen haltija saa pitää loput 4/5 tuotannosta ja myydä verottomasti eteenpäin. Lääni ei velvoita pitämään kirjaa alueen tuotannosta. Produktiolla ei ole asetettua minimirajaa.
1.1 §
Provision osuuksien määrä on ilmoitettava kirjassa, jonka toimittaa viikoittain läänille. (Kirjan sijasta voi käyttää myös discordia)
2 §
Produktion alaisia tuotteita (Toimitettava 1/5 läänille)
- Raakapuu, omenat ja taimet
- Kasvit (kukat, pensaat, jne)
- Eläinten liha
- Höyhenet
- Muste
- Villa
- Hiekka
- Savi
- Maataloustuotteet (vilja, heinäpaalit, porkkanat, perunat, sokeriruoko, jne)
Laki Käräjäoikeudesta
1 §
Käräjäoikeuden kokoonpano. Seuraava laki käsittelee käräjäoikeuden kokoonpanoa, sekä erilaisia oikeuksia oikeudenkäynnissä.
1.1 §
Käräjäoikeutta johtaa herttua, tai tämän valtuuttama vartioston jäsen. Poikkeuksena Pottulan Markiisikunta jossa oikeudenkäyntiä johtaa joko markiisi itse, tai tämän valtuuttama tuomari.
2 §
Oikeudenkäynnissä tehdyistä rikoksista voi rangaista tuomarin päätöksellä enintään kolminkertaisesti, verrattuna normaaliin tilanteeseen.
3 §
Oikeudenkäynnissä on seurattava vartioston ohjeita ja toimittava kaikin puolin asiallisesti. Häiritsevästi käyttäytyvä henkilö voidaan poistaa oikeudenkäynnistä vartioston toimesta, mikäli tuomari näin käskee.
3.1 §
Häiritsevästi käyttäytyvää henkilöä kohtaan voidaan nostaa syytteet oikeudenkäynnin häiritsemisestä läänin rikoslain pykälän 8§ mukaisesti, tuomarin päätöksellä.
Tresahoffin gentryn laki
Tresahoffin gentryn laki koskee Tresahoffissa asuvia, ja siellä vierailevia gentryn jäseniä.
1 §
Läänin maataloudesta vastaava gentryn jäsen saa 20% osuuden läänin myymien maataloustuotteiden voitoista.
2 §
Läänin kaivoksista vastaava gentryn jäsen saa 10% osuuden läänin myymien kaivostuotteiden voitoista.
3 §
Tresahoffin gentryt saavat työsuhde-etuna hallintaansa alueen lääniltä. Alueen haltijalla on velvollisuus huolehtia alueesta, sekä toimittaa läänille viikoittainen provisio alueen tuotoista.
3.1 §
Mikäli gentry menettää tittelinsä, tai muuttaa pois läänistä. Lääni takavarikoi tai jäädyttää alueen. Alueen entisellä haltijalla on mahdollisuus ostaa jäädytetty alue itselleen pienellä alennuksella.
4 §
Tresahoffin läänin gentryllä on oikeus tarkastella läänin oikeuden ja vartioston dokumentaatiota ilman erillistä lupaa. Tähän kuuluu kaikki salausluokituksen 1-2 omaavat dokumentit.
5 §
Tresahoffin gentryllä on valtuudet asettaa kirjallisella pyynnöllä tapaus, dokumentti tai rikosilmoitus uudelleen vartioston tutkintaan, mikäli tälle on pätevä syy.
5.1 §
Tresahoffin gentryn pyyntö voidaan evätä vain herttuan toimesta, tai mikäli tuomari ja vähintään kaksi Tresahoffin oikeuden työntekijää näkee pyynnön aiheettomana.
6 §
Herttuan tulkinnan mukaan Tresahoffin gentryn jäseneltä voidaan tarvittaessa poistaa väliaikaisesti joko kaikki “Tresahoffin gentryn laissa” luetellut oikeudet tai vain tietyt niistä.
Laki Kreivi- ja Markiisikunnista
1 §
Kreivi- ja Markiisikuntia voi hallita ja johtaa ainoastaan herttuan nimissä annetun luottamus privilegion omistaja.
1.1 §
Kreivi- ja Markiisikuntien hallinnoijalta vaaditaan vähintään gentryn arvoa, sekä herttualta saadun luottamus privilegion omistamista.
2 §
Kreivi- ja Markiisikunnat ovat velvoitettuja pitämään kirjaa tuloistaan ja menoistaan. Tämä asiakirja on lähetettävä läänille pyydettäessä, mikäli herttua ei ole toisin ohjeistanut.
3 §
Kreivi- ja Markiisikunnat ovat velvollisia keräämään veroja alueellaan, sekä pitämään kirjaa kerätyistä veroista. Kreivi- ja Markiisikunnat voivat myös asettaa alueelleen omat veromääränsä maan ja kiinteistöjen verotukselle.
3.1 §
Kreivi- ja Markiisikuntien suorittamassa verotuksessa täytyy noudattaa Kuningaskunnan sekä läänin verolakia, muuten kreivi- tai markiisikuntaa hallinnoiva henkilö voidaan tuomita virkavirheestä.
4 §
Kreivi- ja Markiisikunnat voivat jakaa alueitaan läänin kaavasta poikkeavalla tavalla, mikäli herttua on hyväksynyt muutokset. Muutokset tulee myös kirjata ylös ja tieto muutoksista arkistoida.
5 §
Kreivi- ja Markiisikunnat ovat velvollisia tuottamaan läänille materiaaleja, mikäli niille on läänin puolesta tarvetta. “Tarpeeksi” luokitellaan esimerkiksi läänin sisäinen tai ulkoinen kauppa, rakennusprojekti sekä varastojen täydennys.
6 §
Kreivi- ja Markiisikuntien on valvottava alueellansa julkaistavia kirjoja ja muita tekstejä sekä teoksia. Mikäli teksti, kirja tai jokin teos rikkoo lakia on asiasta ilmoitettava välittömästi läänin vartiostolle.
7 §
Kreivi- tai Markiisikunnan hallitsija voi hakea Tresahoffin herttualta porttikieltoa tietylle henkilölle, kreivi- tai Markiisikuntansa tai koko läänien alueelle.
7.1 §
Mikäli porttikiellon saanut henkilö rikkoo porttikieltoa, tulee asiasta tuomita läänin rikoslain pykälä 4§ mukaiseen rangaistukseen.
Vetoomus laki
1 §
Mikäli Kuningaskunnan alamainen on naimisissa omaisuutensa, omistamansa esineen, orjan tai eläimen kanssa. Tulee näihin kohdistuvat rikokset käsitellä, kuin kyseessä olisi elävä Kuningaskunnan alamainen.
1.1 §
Mikäli vetoomus privilegion alaista omaisuutta, esinettä, orjaa tai eläintä vahingoitetaan. Tulee kyseinen rikos käsitellä vakavuudesta riippuen koskemattomuuden rikkomisena, vakavana väkivaltarikoksena tai henkirikoksena.
1.1.1 §
Esimerkiksi; Mikäli vetoomus privilegion alainen talo palaa, tulee kyseistä rikosta käsitellä henkirikoksena, eikä kuten normaalissa tapauksessa omaisuusrikoksena.
2 §
Mikäli vetoomus privilegion alainen kohde tuhoutuu, katoaa, tai kuolee. Tulee rikokseen syyllistyneen maksaa 500x korvauksena vetoomus privilegiosta.
3 §
Poikkeuksena vartioston ja läänin tekemät toiminnot joissa ei sovelleta vetoomus lakia.
Merten laki
1 §
Tällä lailla on määrä perustaa 23.10.2 annetun herttuan asetuksen mukainen vartioston osasto, jonka ainut tehtävä on läänin vesialueiden hallinnointi, vartiointi ja puolustaminen. Osastoa johtaa herttuan nimittämä merikapteeni. Merikapteeni toimii tehtävänsä puolesta herttuan suorassa alaisuudessa, ja on tällöin Tresahoffin vesialueilla herttuan sanan suora jatke. Täten mikäli merikapteenin sanaa vasten käydään, on rikkoja tuomittava läänin häirinnästä että majesteettirikoksesta. Merikapteenin sana ylittäkööt Tresahoffin vesissä kaikkien muiden virkamiesten ja aatelisten sanan, ja olkoon yhtä painava kuin suoraan herttualta tullut käsky.
2 §
Merten laki pätee läänin laajuisesti, jokaisella Tresahoffin merellä, järvellä, ja vesialueella.
3 §
Merikapteenin on järjestettävä ajoittain partioita valvomaan Tresahoffin meriä, mikäli merimiehiä ei ole tarpeeksi voi merikapteeni osoittaa apupyynnön vartiostolle, jonka vapaat jäsenet paikkaavat puuttuvien merimiesten paikat.
4 §
Mikäli vartioston, merikapteenin tai tämän alaisen päälle käydään työtehtävän aikana jollain Tresahoffin vesialueella, todetaan hyökkääjän häiritsevän läänin toimintaa ja haittaavan lääniä.
5 §
Tresahoffin merikapteeni saa työnsä puolesta omistukseensa alueen 12 saarineen, sekä seuraavat privilegiot:
- Yksityisalue privilegio
- Kartano privilegio
5.1 §
Erotessaan työstään merikapteeni menettää työnsä puolesta annetut alueet ja privilegiot. Entinen merikapteeni saa kuitenkin pitää merimiehen työn/arvon.
Laki luottamuksesta
1 §
“Laki luottamuksesta” käsittelee luottamus privilegion saaneiden oikeuksia ja vastuita.
2 §
Tässä pykälässä ja pykälään 2.6§ saakka luetellaan luottamus privilegion saaneiden oikeudet ja mahdolliset rajoitteet.
2.1 §
Privilegion saaneilla on oikeus tarkastella läänin oikeuden ja vartioston asiakirjoja ilman erillistä lupaa. Tähän kuuluu kaikki salausluokitus 1 omaavat asiakirjat.
2.1.1 §
Asiakirjojen ja niiden sisältämän tiedon levittäminen ilman asianmukaista lupaa on rangaistavaa.
2.2 §
Herttuan luottamuksen saaneilla on oikeus osallistua yleisöltä suljettuihin oikeudenkäynteihin, mikäli tämän erityisen oikeuden omaava henkilö kuitenkin häiritsee oikeudenkäyntiä, tulee häneltä poistaa “luottamus privilegio” ja vangita vartioston toimesta.
2.3 §
Privilegion omaavat henkilöt voivat osallistua herttuan pitämiin yksityisiin tilaisuuksiin, mikäli heidät on kutsuttu jonkun tilaisuuteen osallistuneen puolesta.
2.3.1 §
Mikäli luottamus privilegion omaavaa henkilöä ei ole kutsuttu herttuan toimesta tilaisuuteen, ei tämä voi kutsua muita luottamus privilegion omaavia henkilöitä tilaisuuteen.
2.4 §
Luottamus privilegion omaavalla henkilöllä on oikeus huoneeseen Tresahoffin linnasta, mikäli hänellä ei sellaista ole jo ennestään.
2.5 §
Luottamus privilegion saaneella henkilöllä on oikeus ilmaiseen viiniin ja ruokaan vierailessaan Tresahoffin linnalla.
3 §
Tässä pykälässä ja pykälään 3.1§ saakka luetellaan luottamus privilegion saaneiden vastuita ja mahdolliset rajoitteet.
3.1 §
Privilegion omaavien on käyttäydyttävä ja elää nuhteettomasti, poikkeuksena Tresahoffin linnassa mahdollisesti alkoholisoituneena tapahtuneet asiat, joita ei oteta huomioon.
Laki alkoholista
1 §
Tresahoffin läänissä panimon ylläpitämiseen sekä alkoholijuomien myyntiin tulee hankkia erilliset luvat Tresahoffin lääniltä, luvat ovat päteviä koko läänin alueella. Luvat tulee hakea suoraan Tresahoffin herttualta, tai tämän poissaollessa Tresahoffin gentryltä.
1.1 §
Hakemuksessa tulee mainita seuraavat asiat:
- Tynnyrien määrä
- Panimon osoite/Kaupan osoite
- Panimon omistaja/Kaupan omistaja
- Onko alkoholijuomat tuotu tai ostettu Tresahoffin läänin ulkopuolelta? Kyllä
1.2 §
Hakijan on maksettava läänille 50x käsittelymaksu hakemuksen käsittelystä, maksettua summaa ei palauteta vaikka hakemusta ei hyväksyttäisikään.
1.3 §
Lupa panimon ylläpitämiseen on voimassa, kunnes lupa mitätöidään herttuan päätöksen mukaisesti, tai mikäli panimo on ollut epäaktiivinen yli kolmen kuukauden ajan.
2 §
Läänin alueella toimivan panimon on maksettava läänille kuukausittain tietty hinta tynnyrien lukumäärän perusteella seuraavan taulukon mukaan:
- 1-5 tynnyriä = 5x/tynnyri
- 5-15 tynnyriä = 10x/tynnyri
- 15-X tynnyriä = 15x/tynnyri
2.1 §
Läänin herttua voi tarvittaessa muuttaa taulukkoa mikäli sille on tarvetta, sekä päätöksensä mukaisesti poistaa tietyiltä panimoilta velvollisuuden maksaa tiettynä kuukautena tai kokonaan maksua tynnyrien perusteella.
3 §
Luvalliset panimot eivät tarvitse erillistä lupaa alkoholin myyntiin Tresahoffin läänin alueella, tai joudu maksamaan suurempia maksuja alkoholin myynnistä. Muut toimijat, jotka myyvät alkoholia ilman asianmukaista lupaa maksavat Tresahoffin läänille korvauksena 40% jokaisen myydyn pullon hinnasta.
3.1 §
Mikäli toiminta jatkuu pitkään ilman asianmukaista lupaa, voidaan toimintaa johtavaa henkilöä vastaan nostaa asianmukaiset syytteet tuomarin päätöksen mukaisesti.
3.2 §
Alkoholijuomien myyntiluvan kriteerit ovat seuraavat:
- Myyntiluvan hakija ei ole ennestään syyllistynyt veropetokseen.
- Paikka/Kauppa jossa alkoholijuomia myydään on todettu vartioston toimesta turvalliseksi.
3.3 §
Lupa alkoholin myynnille on voimassa, kunnes lupa mitätöidään herttuan päätöksen mukaisesti, tai mikäli myyjä on ollut epäaktiivinen alkoholin myynnin suhteen yli kolmen kuukauden ajan.
3.4 §
Mikäli myynti hoidetaan postituksella, tulee myyjällä olla Tresahoffin läänin alkoholijuomien myyntilupa, mikäli lupaa ei kuitenkaan ole tulee myyjän maksaa Tresahoffin läänille korvauksena 40% jokaisen myydyn pullon hinnasta.
4 §
Mikäli panimolla ei ole lupia toimintaansa, syyllistyy panimon omistaja petokseen.
5 §
Pienimuotoinen alkoholin valmistaminen omaan tai suvun käyttöön on sallittua vaikka lupia ei olisi. Pienimuotoiseksi alkoholin valmistamiseksi luetellaan esimerkiksi 1-5 tynnyriä omaava yksityinen panimo, joka ei myy alkoholia tai jaa sitä julkisesti.
5.1 §
Seuraavat tahot ovat vapautettuja “pienimuotoisen” alkoholin valmistamisen rajoitteista Tresahoffin läänissä, ja voivat tuottaa alkoholia kerralla enemmän kuin 1-5 tynnyriä omaan tai suvun käyttöön:
- Reynir suku
- Majer3 suku
- Metuksen suku
Laki bordelleista
1 §
Bordellien on haettava erilliset luvat toiminnan aloittamiseen, luvat tulee hankkia Tresahoffin lääniltä, luvat ovat päteviä koko läänin alueella. Luvat tulee hakea suoraan Tresahoffin herttualta, tai tämän poissaollessa Tresahoffin gentryltä.
1.1 §
Hakemuksessa tulee mainita seuraavat asiat:
- Bordellin osoite
- Bordellin omistaja
- Bordellin mahdollinen hinnasto
1.1 §
Hakijan on maksettava läänille 50x käsittelymaksu hakemuksen käsittelystä, maksettua summaa ei palauteta vaikka hakemusta ei hyväksyttäisikään.
1.2 §
Lupa bordellin ylläpitämiseen on voimassa, kunnes lupa mitätöidään herttuan päätöksen mukaisesti, tai mikäli bordelli on ollut epäaktiivinen yli kolmen kuukauden ajan.
2 §
Mikäli bordellilla ei ole lupia toimintaansa, syyllistyy bordellin omistaja petokseen.
3 §
Bordellin lupien kriteerit ovat seuraavat:
- Bordellin tilat on todettu vartioston toimesta turvallisiksi.
- Bordellin omistaja ei ole ennestään syyllistynyt veropetokseen.
- Vartioston suorittama mittaus bordellin laadusta ylittää odotukset.
Laki avioliitosta
1 §
Avioliiton voi solmia ainoastaan vihkimisprivilegion omaava henkilö.
2 §
Uudesta avioliitosta sekä puretusta avioliitosta on ilmoitettava läänin herttualle, jotta avioliitto saataisiin merkittyä Tresahoffin rekisteriin.
3 §
Henkilö voi mennä naimisiin omaisuutensa, omistamansa esineen, orjan tai eläimen kanssa vain vetoomus privilegion omistamalla.
Laki maineesta
1 §
Henkilö, joka loukkaa aatelisen, aristokraatin tai aatelissuvun mainetta tulee tuomita majesteettirikoksesta rikoslain pykälä 4§ mukaan. Tämän lisäksi kyseinen henkilö on poltettava julkisesti roviolla tekemänsä rikoksen johdosta.
1.1 §
Mikäli rikokseen syyllistynyt on ensimmäistä kertaa syytettynä oikeudessa eikä hänellä ole aiempaa rikoshistoriaa, tulee roviolla poltto tehdä yksityisesti.
2 §
Mikäli rikoksen kohteena oleva henkilö on aatelinen ja osa keskushallintoa, tai aristokraatti. Tulee roviolla polttaminen tehdä julkisesti välittämättä “laki maineesta” pykälästä 1.1§. Tämän lisäksi rikokseen syyllistynyt on tuomittava tuomarin päätöksellä enintään kaksinkertaisesti majesteettirikoksesta.
Laki suljetusta alueesta
1 §
Suljettu alue eroaa yksityisestä alueesta siten, että suljettu alue on läänin toimesta julistettu suljetuksi. Suljetulle alueelle luvatta tunkeutuminen on rangaistavaa, ja siitä seuraa läänin rikoslain pykälä 7§ mukainen rangaistus.
1.1 §
Mikäli tunkeutumisen aikana on hajotettu alueen maastoa, läänin omaisuutta, tai tehty haittaa läänille katsotaan teko törkeänä, jolloin tuomari voi antaa enintään kaksinkertaisen rangaistuksen suljetulle alueelle tunkeutumisesta.
1.2 §
Mikäli suljetulta alueelta on tapettu eläimiä, tai varastettu läänin omaisuutta. Voi tuomari langettaa syytetylle henkilölle enintään kolminkertaisen rangaistuksen suljetulle alueelle tunkeutumisesta. Tämän lisäksi tuomari voi langettaa kuolemantuomion syytetylle, mikäli näkee tämän tekoon nähden tarpeelliseksi.
Privilegio laki
1 §
Henkilö, joka privilegiota omistamatta tekee jotain kyseisellä privilegiolla rajattua. Tuomittakoon privilegion kiertämisestä läänin rikoslain pykälän 6§ mukaan.
1.1 §
Mikäli privilegion kiertämiseen syyllistynyt ei edes tiedä tai tunnista ennestään käsitettä privilegio. Voi tämän sivistymättömän henkilön tuomita tuomarin päätöksellä enintään kaksinkertaisesti privilegion kierrosta.
2 §
Mikäli kyseessä on toiselle säädylle tarkoitettu privilegio, jota privilegion kiertämiseen syyllistynyt henkilö yritti kiertää tulee kyseinen henkilö tuomita tuomarin päätöksellä enintään kaksinkertaisesti privilegion kierrosta.