Ero sivun ”Oikeusjärjestelmä” versioiden välillä
| (13 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | {{Kehityshuomautus}} | |
| − | + | Kuningaskunnan oikeusjärjestelmästä ja lainmuodostuksesta vastaa kuninkaan neuvoston ruhtinaat ja valtakunnankansleri. | |
| + | == Lainmuodostus == | ||
| + | Valtakunnankansleri ei laadi lakeja yksin. Ennen jokaista lakimuutosta järjestetään ulkopuolisista asiantuntijoista ja hallinnon virkamiehistä koostuvan ryhmän kokous. Jos ryhmä hyväksyy lakimuutosesityksen, esitys siirtyy kuninkaan allekirjoitettavaksi. Kuningas allekirjoittaa tai jättää allekirjoittamatta lakimuutosesityksen. Kuninkaan allekirjoitus vahvistaa lakimuutosesityksen mukaisen muutoksen [[Lainsäädäntö|lainsäädäntöön]]. | ||
| + | |||
| + | Läänit ovat velvollisia tekemään omia lakeja ja asetuksiansa vasallisopimuksen määrittelemin ehdoin. Kuningas tai valtakunnankansleri voi koska tahansa kumota läänien omia lakeja ja asetuksia. | ||
== Oikeusasteet == | == Oikeusasteet == | ||
| − | === | + | === Käräjäoikeus === |
| − | + | Käräjäoikeus on lääneissä paikallisesti tapahtuvaa oikeudellista toimintaa. Se on ensimmäinen oikeusaste, jonne viedään valtaosa rikoksista käsiteltäväksi. Lääneissä tätä oikeutta tuomaroi joko läänin herttua (tai hänen alaisensa) tai valtakunnankanslerin alainen tuomari läänin vasallisopimuksen mukaan. | |
=== Hovioikeus === | === Hovioikeus === | ||
| − | Hovioikeuteen voi ainoastaan valittaa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet ja majesteettirikokset tai kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa | + | Hovioikeuteen voi ainoastaan valittaa käräjäoikeudessa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet ja majesteettirikokset tai kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään suoraan tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa valtakunnakansleri. |
=== Korkein oikeus === | === Korkein oikeus === | ||
| − | Korkein oikeus on kuninkaan oikeus, johon tuodut keissit ovat joko kuninkaan vaatimia tai kaikki muut oikeusasteet läpi | + | Korkein oikeus on kuninkaan oikeus, johon tuodut keissit ovat joko kuninkaan vaatimia tai kaikki muut oikeusasteet läpi käyneitä. Korkeimpaan oikeuteen valittaminen osoitetaan valtakunnakanslerille ja hän päättää päätyykö keissi korkeimpaan oikeuteen vai ei. Ainoana poikkeuksena tästä on kuninkaan edictin sanelemat oikeustapaukset. Korkeimman oikeuden istunnot pohjautuvat edellisten käräjäoikeuden ja tai hovioikeuden dokumentaatioon. Istunnon ensisijainen tuomari on kuningas tai joku kuninkaan neuvoston jäsenistä. Korkeimman oikeuden istunnot ovat suljettuja ja niiden kokoonpano harkitaan aina tarpeen mukaan. |
| + | |||
| + | == Yhteiskunnallista oikeusteoriaa == | ||
| + | Valtakunnan oikeusteoriaan vaikuttaa kuninkaan absoluuttisuus. Koska kruunun intressi on tärkein, oikeusteoria on feodaalia. Kuningas ylläpitää kuninkaan rauhaa valtakunnassaan perustuslailla sekä aatelisten eli vasalliensa kautta. | ||
| + | |||
| + | Moraalisesti yhteiskunta on meritokratinen, rojalistinen ja loyalistinen. Uskollisuus, kova työmoraali, aktiivisuus ja maailmanluokan taidot on tapana palkita. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | [[Luokka:Yhteiskunta]] | ||
Nykyinen versio 26. tammikuuta 2023 kello 23.00
Kuningaskunnan oikeusjärjestelmästä ja lainmuodostuksesta vastaa kuninkaan neuvoston ruhtinaat ja valtakunnankansleri.
Lainmuodostus
Valtakunnankansleri ei laadi lakeja yksin. Ennen jokaista lakimuutosta järjestetään ulkopuolisista asiantuntijoista ja hallinnon virkamiehistä koostuvan ryhmän kokous. Jos ryhmä hyväksyy lakimuutosesityksen, esitys siirtyy kuninkaan allekirjoitettavaksi. Kuningas allekirjoittaa tai jättää allekirjoittamatta lakimuutosesityksen. Kuninkaan allekirjoitus vahvistaa lakimuutosesityksen mukaisen muutoksen lainsäädäntöön.
Läänit ovat velvollisia tekemään omia lakeja ja asetuksiansa vasallisopimuksen määrittelemin ehdoin. Kuningas tai valtakunnankansleri voi koska tahansa kumota läänien omia lakeja ja asetuksia.
Oikeusasteet
Käräjäoikeus
Käräjäoikeus on lääneissä paikallisesti tapahtuvaa oikeudellista toimintaa. Se on ensimmäinen oikeusaste, jonne viedään valtaosa rikoksista käsiteltäväksi. Lääneissä tätä oikeutta tuomaroi joko läänin herttua (tai hänen alaisensa) tai valtakunnankanslerin alainen tuomari läänin vasallisopimuksen mukaan.
Hovioikeus
Hovioikeuteen voi ainoastaan valittaa käräjäoikeudessa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet ja majesteettirikokset tai kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään suoraan tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa valtakunnakansleri.
Korkein oikeus
Korkein oikeus on kuninkaan oikeus, johon tuodut keissit ovat joko kuninkaan vaatimia tai kaikki muut oikeusasteet läpi käyneitä. Korkeimpaan oikeuteen valittaminen osoitetaan valtakunnakanslerille ja hän päättää päätyykö keissi korkeimpaan oikeuteen vai ei. Ainoana poikkeuksena tästä on kuninkaan edictin sanelemat oikeustapaukset. Korkeimman oikeuden istunnot pohjautuvat edellisten käräjäoikeuden ja tai hovioikeuden dokumentaatioon. Istunnon ensisijainen tuomari on kuningas tai joku kuninkaan neuvoston jäsenistä. Korkeimman oikeuden istunnot ovat suljettuja ja niiden kokoonpano harkitaan aina tarpeen mukaan.
Yhteiskunnallista oikeusteoriaa
Valtakunnan oikeusteoriaan vaikuttaa kuninkaan absoluuttisuus. Koska kruunun intressi on tärkein, oikeusteoria on feodaalia. Kuningas ylläpitää kuninkaan rauhaa valtakunnassaan perustuslailla sekä aatelisten eli vasalliensa kautta.
Moraalisesti yhteiskunta on meritokratinen, rojalistinen ja loyalistinen. Uskollisuus, kova työmoraali, aktiivisuus ja maailmanluokan taidot on tapana palkita.
