Ero sivun ”Oikeusjärjestelmä” versioiden välillä

KKWikistä
(nyt perkele niitä luokkia niihin sivuihin)
(Osa sivusta uudelleenkirjoitettiin. Muita osia korjattiin ja muotoiltiin uudelleen.)
Rivi 1: Rivi 1:
Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin, jokaista lakikokoelman muutosta edeltää lausunto-käsittely, johon osallistuu kuninkaan nimittämiä asiantuntijoita, joiden jälkeen eri lausuntojen ja draftien perusteella oikeuslansleri pyytää kuninkaalta lakiin allekirjoituksen, jonka jälkeen se lisätään /muutetaan lakikokoelmaan. Kukaan ei tee valtakunnallista lakia yksin kokoelmaan.
+
Kuningaskunnan oikeusjärjestelmästä ja lainmuodostuksesta vastaa oikeuskansleri.  
Läänityksien haltijoilla on velvoite tehdä omat lakinsa (mikäli omaavat lainmuodostusoikeuden) siinä ymmärryksessä ettei heidän lakinsa voi aiheuttaa ristiriitaa kuninkaan lakien kanssa. Myös oikeuskanslerin tulee ymmärtää että jos kuningas on edictillä päättänyt asian X niin se on piste kaikenlaisille oikeudellisille pohdinnoille asian osalta.  
 
  
 +
Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin. Ennen jokaista lakimuutosta järjestetään ulkopuolisista asiantuntijoista ja hallinnon virkamiehistä koostuvan ryhmän kokous. Jos ryhmä hyväksyy lakimuutosesityksen, esitys siirtyy kuninkaan allekirjoitettavaksi. Kuningas allekirjoittaa tai jättää allekirjoittamatta lakimuutosesityksen. Kuninkaan allekirjoitus vahvistaa lakimuutosesityksen mukaisen muutoksen [[Lainsäädäntö|lainsäädäntöön]].
 +
 +
Läänit ovat velvollisia tekemään omia lakeja ja asetuksiansa vasallisopimuksen määrittelemin ehdoin. Kuningas tai oikeuskansleri voi koska tahansa kumota läänien omia lakeja ja asetuksia.
  
 
== Oikeusasteet ==
 
== Oikeusasteet ==
  
=== Siviilioikeus (normi keissit) ===
+
=== Siviilioikeus ===
Siviilioikeus on lääneissä paikallisesti tapahtuvaa oikeudellista toimintaa. Se on ensimmäinen oikeusaste jonne viedään valtaosa rikoksista käsiteltäväksi. Lääneissä tätä oikeutta tuomaroi joko läänin herttua tai oikeuskanslerin alainen tuomari läänin vasallisopimuksen mukaan.
+
Siviilioikeus on lääneissä paikallisesti tapahtuvaa oikeudellista toimintaa. Se on ensimmäinen oikeusaste joka käsittelee valtaosan rikoksista. Oikeutta tuomaroi läänin herttua tai oikeuskanslerin alainen tuomari läänin vasallisopimuksen mukaan.
  
 
=== Hovioikeus ===
 
=== Hovioikeus ===
Hovioikeuteen voi ainoastaan valittaa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet ja majesteettirikokset tai kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa oikeuskansleri.
+
Hovioikeuteen voi valittaa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet, majesteettirikokset ja kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään automaattisesti tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa oikeuskansleri.
  
 
=== Korkein oikeus ===
 
=== Korkein oikeus ===
Korkein oikeus on kuninkaan oikeus, johon tuodut keissit ovat joko kuninkaan vaatimia tai kaikki muut oikeusasteet läpi käynneitä. Korkeimpaan oikeuteen valittaminen osoitetaan oikeuskanslerille ja hän päättää päätyykö keissi korkeimpaan oikeuteen vai ei.
+
Korkein oikeus on ylin tuomioistuin, joka käsittelee valitusluvan saaneita tai kuninkaan erikseen tähän oikeuskäsittelyyn määränneitä tapauksia. Korkeimpaan oikeuteen voi valittaa hakemalla valituslupaa oikeuskanslerilta, joka päättää käsitelläänkö tapaus korkeimmassa oikeudessa.
  
 
== Yhteiskunnallista oikeusteoriaa ==
 
== Yhteiskunnallista oikeusteoriaa ==
Valtakunnan oikeusteoriaan vaikuttaa kuninkaan absoluuttisuus. Koska kruunun intressi on tärkein, oikeusteoria on (modernissa mielessä) feodaalia. Kuningas ylläpitää kuninkaan rauhaa valtakunnassaan kuninkaan perustuslailla sekä aatelisten eli vasalliensa kautta.
+
Valtakunnan oikeusteoriaan vaikuttaa kuninkaan absoluuttisuus. Koska kruunun intressi on tärkein, oikeusteoria on feodaalia. Kuningas ylläpitää kuninkaan rauhaa valtakunnassaan perustuslailla sekä aatelisten eli vasalliensa kautta.
  
Moraalisesti yhteiskunta on meritokratia ja rojalistinen ja loyalistinen, eli uskollisuus, kova työmoraali ja aktiivisuus ja ennenkaikkea maailmanluokan taidot palkitaan.
+
Moraalisesti yhteiskunta on meritokratinen, rojalistinen ja loyalistinen. Uskollisuus, kova työmoraali, aktiivisuus ja maailmanluokan taidot on tapana palkita.
  
  
 
[[Luokka:Yhteiskunta]]
 
[[Luokka:Yhteiskunta]]

Versio 25. joulukuuta 2020 kello 22.21

Kuningaskunnan oikeusjärjestelmästä ja lainmuodostuksesta vastaa oikeuskansleri.

Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin. Ennen jokaista lakimuutosta järjestetään ulkopuolisista asiantuntijoista ja hallinnon virkamiehistä koostuvan ryhmän kokous. Jos ryhmä hyväksyy lakimuutosesityksen, esitys siirtyy kuninkaan allekirjoitettavaksi. Kuningas allekirjoittaa tai jättää allekirjoittamatta lakimuutosesityksen. Kuninkaan allekirjoitus vahvistaa lakimuutosesityksen mukaisen muutoksen lainsäädäntöön.

Läänit ovat velvollisia tekemään omia lakeja ja asetuksiansa vasallisopimuksen määrittelemin ehdoin. Kuningas tai oikeuskansleri voi koska tahansa kumota läänien omia lakeja ja asetuksia.

Oikeusasteet

Siviilioikeus

Siviilioikeus on lääneissä paikallisesti tapahtuvaa oikeudellista toimintaa. Se on ensimmäinen oikeusaste joka käsittelee valtaosan rikoksista. Oikeutta tuomaroi läänin herttua tai oikeuskanslerin alainen tuomari läänin vasallisopimuksen mukaan.

Hovioikeus

Hovioikeuteen voi valittaa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet, majesteettirikokset ja kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään automaattisesti tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa oikeuskansleri.

Korkein oikeus

Korkein oikeus on ylin tuomioistuin, joka käsittelee valitusluvan saaneita tai kuninkaan erikseen tähän oikeuskäsittelyyn määränneitä tapauksia. Korkeimpaan oikeuteen voi valittaa hakemalla valituslupaa oikeuskanslerilta, joka päättää käsitelläänkö tapaus korkeimmassa oikeudessa.

Yhteiskunnallista oikeusteoriaa

Valtakunnan oikeusteoriaan vaikuttaa kuninkaan absoluuttisuus. Koska kruunun intressi on tärkein, oikeusteoria on feodaalia. Kuningas ylläpitää kuninkaan rauhaa valtakunnassaan perustuslailla sekä aatelisten eli vasalliensa kautta.

Moraalisesti yhteiskunta on meritokratinen, rojalistinen ja loyalistinen. Uskollisuus, kova työmoraali, aktiivisuus ja maailmanluokan taidot on tapana palkita.