Oikeusjärjestelmä

Kuningaskunnan oikeusjärjestelmästä ja lainmuodostuksesta vastaa oikeuskansleri.

Lainmuodostus

Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin. Ennen jokaista lakimuutosta järjestetään ulkopuolisista asiantuntijoista ja hallinnon virkamiehistä koostuvan ryhmän kokous. Jos ryhmä hyväksyy lakimuutosesityksen, esitys siirtyy kuninkaan allekirjoitettavaksi. Kuningas allekirjoittaa tai jättää allekirjoittamatta lakimuutosesityksen. Kuninkaan allekirjoitus vahvistaa lakimuutosesityksen mukaisen muutoksen lainsäädäntöön.

Läänit ovat velvollisia tekemään omia lakeja ja asetuksiansa vasallisopimuksen määrittelemin ehdoin. Kuningas tai oikeuskansleri voi koska tahansa kumota läänien omia lakeja ja asetuksia.

Oikeusasteet

Siviilioikeus

Siviilioikeus on lääneissä paikallisesti tapahtuvaa oikeudellista toimintaa. Se on ensimmäinen oikeusaste joka käsittelee valtaosan rikoksista. Oikeutta tuomaroi läänin herttua tai oikeuskanslerin alainen tuomari läänin vasallisopimuksen mukaan.

Hovioikeus

Hovioikeuteen voi valittaa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet, majesteettirikokset ja kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään automaattisesti tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa oikeuskansleri.

Korkein oikeus

Korkein oikeus on ylin tuomioistuin, joka käsittelee valitusluvan saaneita tai kuninkaan erikseen tähän oikeuskäsittelyyn määränneitä tapauksia. Korkeimpaan oikeuteen voi valittaa hakemalla valituslupaa oikeuskanslerilta, joka päättää käsitelläänkö tapaus korkeimmassa oikeudessa.

Yhteiskunnallista oikeusteoriaa

Valtakunnan oikeusteoriaan vaikuttaa kuninkaan absoluuttisuus. Koska kruunun intressi on tärkein, oikeusteoria on feodaalia. Kuningas ylläpitää kuninkaan rauhaa valtakunnassaan perustuslailla sekä aatelisten eli vasalliensa kautta.

Moraalisesti yhteiskunta on meritokratinen, rojalistinen ja loyalistinen. Uskollisuus, kova työmoraali, aktiivisuus ja maailmanluokan taidot on tapana palkita.