Lainsäädäntö

Lainsäädäntö on kokoelma kirjoituksia, jotka määräävät Kuningaskunnan yhteiskunnan säännöistä ja toiminnasta. Lakien rikkomisesta voi seurata pelin sisäisiä rangaistuksia. Lakeja ei pidä sekoittaa pelisääntöihin, joista voi saada palvelimen laajuisia rangaistuksia.

Siviililaki

1 § Kuninkaan valta on absoluuttinen, kuningas omistaa kaiken maan ja jakaa sitä vasalleilleen hoidettavaksi. Kuningas voi halutessaan tehdä muutoksia päätöksiin, lainsäädäntöön ja tuomioihin sekä oikeuskäsittelyihin edictillä, eli kuninkaallisella päiväkäskyllä joka on kuninkaan tahdon ilmaus. Tämän vuoksi kukaan muu kuin kuningas ei voi tehdä tai poistaa käytössä olevia edictejä. Kuninkaan edictit julkaisee kruunun neuvonantaja Raistlin_Majer3. Voimassa olevat kuninkaan edictit/päiväkäskyt voi nähdä tästä.

2 § Herttuoiden tehtävä on kuninkaan vasalleina kehittää kuninkaan myöntämiä maitaan, he voivat käydä maakauppaa ja kerätä alueeltaan veroja. Herttuat joutuvat lääninsä tuotosta maksamaan kuninkaalle tietyn verran veroja perustuen vasallisopimukseen.

3 § Valtakunnan oikeusjärjestelmästä on vastuussa kuninkaan nimissä toimiva oikeuskansleri. Oikeuskansleri päättää asiantuntijoiden lausuntojen perusteella korkeimpien keskushallinnon tehtävien täyttämiset, kehittää perustuslakeja, pitää yllä oikeudellisia standardeja, sekä toimii oikeudellisen auktoriteettina siviili ja hovioikeuden asteissa oikeudellisissa kysymyksissä.

4 § Kuningaskunnan alamaiseksi voidaan hyväksyä sellainen henkilö, joka on todettu asuneeksi sen alueella nuhteetta riittävän ajan, tai joka todistettavasti toimii Kuningaskunnan hyväksi.

Alamaisuus voidaan poistaa karkottamalla henkilö, jolloin tästä tulee lainsuojaton. Lainsuojattomilla henkilöillä ei ole perusoikeuksia, eikä heidän murhaaminen ole rangaistavaa. Tämä ei kosketa orjia koska orjat ovat omaisuutta ja heidän tappamista kohdellaan omaisuuteen kohdistuvana rikoksena.

5 § Irtolaiset ovat henkilöitä, joilla ei ole Kuningaskunnan kansalaisuutta. Irtolaisia tulee kohdella kunnioittaen, vaikka Kuningaskunnan laki ei anna heille erityistä suojaa.

Rikoslaki

Ks. Rikoslaki

Verolaki

Ks. Verolaki

Maankäyttö, kaavoitus ja kiinteistölaki

Syrjäseuduille on luvallista rakentaa hyvää rakennustapaa ja turvallisuusasetuksia noudattaen kaikenlaisia rakennuksia. Kuitenkin, jos samalle alueelle rakennetaan useiden henkilöiden rakennuksia, kuten asumuksia, varastoja tai liiketiloja, tulee tällaiselle kylälle huomioida kaikki kyliä ja kuntia koskevat lainsäädännölliset seikat.

Kaavoitetulle eli suunnitellulle alueelle ei saa rakentaa ilman kaavoituksesta vastaavan tahon rakennuslupaa. Kaikilla virallisesti tunnustetuilla kunnilla ja muilla vastaavilla itsehallinnollisilla alueilla tulee olla suunnitelma alueen käytöstä.

Kaavoitetulle alueelle ilman rakennuslupaa rakennetut rakennukset voidaan määrätä purettaviksi kunnan toimesta, mikäli kunnan oma aluesäännöstö sen sallii.

Kuninkaan Kaartin laki

Kuningaskunnassa lainsäädännön noudattamista valvoo Kuninkaan Kaarti. Kaartin erityisoikeuksista säädetään seuraavasti:

1 § Kaarti saa pidättää rikollisia tai rikoksesta epäiltyjä. Epäiltyä saa tarvittavan tutkinnan ja välttämättömän vahingon estämisen ajan pitää vangittuna enintään kaksi päivää.

2 § Kaarti saa tutkia rikoksia ja Kaartinkomentajan luvalla tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia sekä yksityisten henkilöiden asioita. Aateliston yksityisten alueiden tutkintaan tarvitaan sekä Kaartinkomentajan että oikeuskanslerin luvat.

3 § Kaarti tai sen jäsenistö ei saa vastaanottaa lahjuksia tai toimia puoleellisesti. Kaartilaisten tulee toimia aina valtakunnan edun ja lain määräämien ehtojen puitteissa.

4 § Kaartin jäseneksi voidaan palkata tai määrätä kelpoisuusehdot täyttävä henkilö, jolla on nuhteeton tausta ja riittävä taitotaso. Kaartin jäsenille voidaan maksaa korvausta erillisen asetuksen mukaisesti.

5 § Kaartin jäsenten tulee elää ja toimia nuhteettomasti ja asiallisesti.

6 § Kaartin jäsen voidaan erottaa Kaartista Kaartinkomentajan päätöksellä.

7 § Kaartin toiminnan estäminen on kiellettyä ja Kaartilla on oikeus mahdollistaa itselleen esteetön toiminta kaikissa tilanteissa, ellei kuninkaan edict toisin määrittele.

8 § Tutkintavankeutta voidaan jatkaa kaartinjohtajan päätöksellä, mikäli epäiltyä syytetään erittäin vakavasta rikoksesta, ja hänen vapauttamisensa aiheuttaisi vakavan turvallisuusuhan. Tutkintavankeutta voidaan jatkaa enintään viikon pituiseksi. Vakavissa epäilyissä aikaa säätelee viikosta ylöspäin oikeuskanslerin harkinta.

Valtakunnan vallan järjestyslaki

Oikeudellisesti kuningas hallitsee absoluuttisilla valtaoikeuksilla. Kuninkaalla on vapaus käyttää edictejä valtakuntaa tasapainottavalla tai muista syistä. Kuninkaan edictejä julkaisee kruunun neuvonantaja edict 2 määrittämänä. Kaikki edictien määrittelemä toiminta ohittaa kaikki muut lakiperustat, siksi niitä ei myöskään ole kovin paljon. Päiväkäskyillä kuningas voi myös määritellä uusia lakeja tarvittaessa.

Oikeuskansleri ja lainmuodostus

Valtakunnan keskushallintoa ohjaa oikeuskansleri oikeudellisten prosessien kautta. Oikeuskansleri kirjaa julki kuninkaan allekirjoittamat lait seuraavalla prosessilla:

Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin, jokaista lakikokoelman muutosta edeltää lausunto-käsittely, johon osallistuu kuninkaan nimittämiä asiantuntijoita, sekä kruunun neuvonantaja joiden jälkeen eri lausuntojen ja draftien perusteella oikeuslansleri pyytää kuninkaalta lakiin allekirjoituksen, jonka jälkeen se lisätään /muutetaan lakikokoelmaan. Kukaan ei tee valtakunnallista lakia yksin kokoelmaan.

Läänityksien haltijoilla on velvoite tehdä omat lakinsa (mikäli omaavat lainmuodostusoikeuden) siinä ymmärryksessä ettei heidän lakinsa voi aiheuttaa ristiriitaa kuninkaan lakien kanssa. Jos kuningas on edictillä päättänyt asian X niin se on piste kaikenlaisille oikeudellisille pohdinnoille asian osalta.

Kuninkaan kaartin komentaja

Kuninkaan kaartin komentajalla on vastuuna koko valtakunnan turvallisuustilanne. Hän työskentelee tiiviissä yhteistyössä valtakunnan oikeuskanslerin sekä ajoittain kruunun neuvonantajan ohjeistuksella. Kaartin komentaja joutuu tekemään kenttäpäätöksiä, turvallisuus suunnittelua, sekä kouluttamaan jatkuvasti Kuninkaan kaartia sekä kehitettävä kaartilaisten edellytyksiä ja toimintaa. Kaartin komentaja vastaa myös kaartin rekrytoinnista, jokaisen läänin viimesijaisesta turvallisuudesta, oikeudenkäyntien turvallisuudesta, sekä yleisötapahtumissa kuninkaan ja aateliston turvallisuudesta. Mikäli Herttualla on oman militian henkilöstöä paikalla asiassa toimitaan sopimuksen mukaan. Viimesijaisesti kaikissa oikeudellisissa kiistoissa oikeuskansleri päättää siviililain puitteissa. Kaartin komentajalla on varsin korkea turvaluokitus ja siten lähes kaikki mitä hän tekee on vaitiolovelvollista virantoimitusta.

Kuninkaan kaartin komentajan esimiehenä toimii oikeuskansleri.

Kruununvouti

Kruununvoudin tehtävänä on kerätä yhteistyössä kaartin kanssa läänien veroja, kehittää verolainsäädäntöä yhteistyössä oikeuskanslerin kanssa, sekä ylläpitää erilaisia mahdollisia rekisteritietoja. Kruunun vouti lisäksi vahtii valtakunnan taloutta, mittaa läänien taloudellista onnistumista sekä miettii yhteistyössä kruunun neuvonantajan kanssa mm. rahan kierron, inflaation ja erilaisten ekonomisten kriisien tilanteissa. Kruununvoudilla on velvoite kerätä valtakunnallista tietoa rahasta, julkisista omistuksista, maaomistuksista ja erilaisista läänien projekteista. Tämä tieto on turvaluokitettua tietoa josta kruununvoudilla on vaitiolovelvollisuus.

Kruununvoudin esimiehenä toimii oikeuskansleri.

Maaherra

Maaherra vastaa valtakunnan kaavoituksesta, erilaisista valtakunnallisista projekteista kuten laiva ja tieverkostoista, pääkaupungista sekä koko valtakunnan rakennuskannan laadusta. Maaherralla on oikeus jättää purkupyyntöjä tai korjauspyyntöjä eri rakennuksista oikeudellisena päätöksenä. Asiasta voi tehdä valituksen oikeuskanslerille joka päättää riitatilanteissa valitusasian. Maaherran tietoja, kaavatietoja ja erilaisia valtakunnallisesti tärkeiden projektien tietoja koskee vaitiolovelvollisuus.

Maaherran esimiehenä toimii oikeuskansleri.

Laki eläinten suojelusta

Eläimiä pitävien tulee kohdella eläimiä asianmukaisesti. Yhdessä aitauksessa, karsinassa, pilttuussa tai siihen verrattavassa saa olla korkeintaan viisi eläintä. Aitaukset eivät saa olla vieri vieressä, ja niiden viihtyisyydestä tulee pitää huolta. Laajemmissa niittyaitauksissa voi olla enemmän eläimiä, mutta näihin tarvitaan herttuan/herttuattaren lupa.

Eläimillä tulee olla saatavilla riittävästi ruokaa ja vettä, eikä eläimille saa aiheuttaa aiheetonta kipua. Eläimien lopettaminen tai lahtaaminen tulee toimittaa asianmukaisesti. (HUOM TOISTEN ELÄINTEN TAPPAMINEN ON PALVELIMEN SÄÄNNÖISSÄ KIELLETTY)

Mikäli lakia ei ole noudatettu tai eläimiä on liikaa herttua/herttuatar voi määrätä eläimet takavarikoitavaksi läänille tai teurastettavaksi.

Lainsuojattomuuslaki

1 § Lainsuojattomaksi voidaan asettaa henkilö, joka asemansa tai jonkin rikkomuksen vuoksi on määrätty vangittavaksi tai kuulusteltavaksi tuomarin päätöksellä.

Lainsuojattomalla henkilöllä ei ole lain suomaa oikeutta vapaaseen liikkumiseen tai koskemattomuuteen siltä osin, kuin niiden rajoittaminen on kiinnisaamiseksi välttämätöntä.

Lainsuojattoman henkilön suojelusta tai piilottelusta rangaistaan rikoslain mukaan.