Ero sivun ”Aluehallinto” versioiden välillä

KKWikistä
(Päivitetty hieman + lisätty mallinne)
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
−
== Herttuat/Herttuatar ==
+
{{Kehityshuomautus}}
−
Läänin kuninkaan nimissä omistava herttua  jaottelee alueensa järkevällä tavalla niiden toimintojen mukaan mitä hän alueelleen haluaa tehdä. Nämä ainakin periaatteessa pitäisi olla jonkinlaisesti tiedossa etukäteen lääniä koskevassa suunnitelmassa joka annetaan kuninkaalle tiedoksi. Suunnitelmaan pitää lisätä lisäyksiä riskeistä, odotuksista, eri työllisyysketjuista ja tavoitteista, sekä siitä miten kruunu hyötyy paikan olemassaolosta ja toiminnasta.
+
== Herttua/Herttuatar ==
−
Herttuan vasalleista tulee ns. alempaa aatelia jolla on joku X omistus läänissä tai joku X oikeus/johon on myös sidottu velvoitteita läänin alueella. Näistä lisää seuraavassa alaotsikossa.
+
Läänin kuninkaan nimissä omistava herttua  jaottelee alueensa järkevällä tavalla niiden toimintojen mukaan mitä hän alueelleen haluaa tehdä. Nämä ainakin periaatteessa pitäisi olla jonkinlaisesti tiedossa etukäteen lääniä koskevassa suunnitelmassa joka annetaan kuninkaalle tiedoksi. Suunnitelmaan pitää lisätä lisäyksiä riskeistä, odotuksista, eri työllisyysketjuista ja tavoitteista, sekä siitä miten kruunu hyötyy paikan olemassaolosta ja toiminnasta.
  
−
Herttua vastaa viimekädessä siitä että hänen alueensa ja valtakunnan laista poikkeavat tai lisäyslait ovat nähtävillä selkeästi lääniä koskevalla wikisivulla. Huom* Kaikille herttuoille kuningas ei välttämättä myönnä lainmuodostusoikeutta. Kaikilla herttuoilla on lainvalmisteluoikeus tai ehdotusoikeus, mikäli kuningas katsoo aiheelliseksi kuunnella kyseistä herttuaa.
+
Herttuan vasalleista tulee ns. alempaa aatelia jolla on "omistus X" läänissä tai jokin "oikeus X" johon on myös sidottu velvoitteita läänin alueella. Näistä lisää seuraavassa alaotsikossa.
  
−
Kuningas voi myöntää seuraavalla tavalla vasalleille (herttua) paikallisia valtaoikeuksia, oikeudet ja velvoitteet ovat siten harkinnanvaraisia.  Oikeuksia ei myönnetä kaikille Herttuoille samalla tavalla, eikä veroprosentit ole samoja kuninkaan ja herttuoiden välillä. Jokainen vasalliussopimus on siten yksilökohtainen. Mitä enemmän keskushallinnon tarvitsee olla läänin tukena sitä isompi valtakunnan osuus verotuksesta on.
+
Kuningas voi myöntää seuraavalla tavalla vasalleille (herttua) paikallisia valtaoikeuksia. Oikeudet ja velvoitteet ovat siten harkinnanvaraisia: Oikeuksia ei myönnetä kaikille Herttuoille samalla tavalla.
  
 
Katso myös [[Lääniohje]].
 
Katso myös [[Lääniohje]].
Rivi 12: Rivi 12:
 
Herttuat vastaavat alueidensa verotuksesta ja laativat tätä silmällä pitäen omaa läänitystä varten verotusjärjestelmän. Mitään dedikoituja veronkantajia ei ole, näitä toimittavat alempi aatelisto (vapaudet ja vastuut).  
 
Herttuat vastaavat alueidensa verotuksesta ja laativat tätä silmällä pitäen omaa läänitystä varten verotusjärjestelmän. Mitään dedikoituja veronkantajia ei ole, näitä toimittavat alempi aatelisto (vapaudet ja vastuut).  
  
−
Kruunun intressinä on tietysti saada omansa verotuksesta, jos verotus jatkuvasti epäonnistuu tai osoittautuu petolliseksi Kuninkaan kaartin komentaja menee nuijimaan kuninkaan vasallin portit auki huutaen KING’S TAXES!! Aseilla uhaten. Jos toiminta ei muutu vasalli menettää maansa, arvonsa ja tittelinsä.
+
Kruunun intressinä on tietysti saada omansa verotuksesta, jos verotus jatkuvasti epäonnistuu tai osoittautuu petolliseksi Kuninkaan kaartin komentaja menee nuijimaan kuninkaan vasallin portit auki huutaen KING’S TAXES!! Aseilla uhaten. Jos toiminta ei muutu, vasalli menettää maansa, arvonsa ja tittelinsä.
  
−
Verotuksen maksimimäärä on 20% esim tuotteissa, kaupoissa, palveluissa. Läänin verotuloista neuvoteltu osuus kuuluu kuninkaalle (esim. skaalalla 10-50%) riippuen tilanteesta.  
+
Verotuksen maksimimäärä on 20 % esim. tuotteissa, kaupoissa, palveluissa. Läänin verotuloista neuvoteltu osuus kuuluu kuninkaalle (esim. skaalalla 10-50%) riippuen tilanteesta.  
  
−
Herttua voi myöntää läänissään henkilölle verovapauden, mutta joutuu maksamaan kuninkaalle tästä sovittua kiinteää summaa. Kuningas voi vapauttaa kenet tahansa verosta (mielellään hyvästä syystä) valtakunnallisesti. Tällaisia tilanteita ovat korkean luokan palvelus tilanteet, uniikit intensiiviset projektit joista on koko valtakunnalle hyötyä tai muuten kriittisiä valtakunnan toiminnan kannalta. Kuningas ja herttuat voivat myös myöntää eri alojen monopoleja (ei mielellään tuotannon koska ihmiset laiskoja ja materiaaliketjujen varassa on kaikki muut palvelut, tapahtumat jne.).
+
Herttua voi myöntää läänissään henkilölle verovapauden, mutta joutuu maksamaan kuninkaalle tästä sovittua kiinteää summaa. Kuningas voi vapauttaa kenet tahansa verosta (mielellään hyvästä syystä) valtakunnallisesti. Tällaisia tilanteita ovat korkean luokan palvelustilanteet, uniikit intensiiviset projektit joista on koko valtakunnalle hyötyä tai jotka ovat muuten kriittisiä valtakunnan toiminnan kannalta.
 +
 
 +
Kuningas ja herttuat voivat myös myöntää eri alojen monopoleja (ei mielellään tuotannon koska ihmiset laiskoja ja materiaaliketjujen varassa on kaikki muut palvelut, tapahtumat jne.).
  
 
== Uskonnolliset johtajat ==
 
== Uskonnolliset johtajat ==
−
Uskonnosta vetovastuussa ja sitä johtava henkilö voi olla rooliltaan uskonnollinen johtaja (näitä on esiteltynä roolisivulla). Uskonnollista johtajaa kohdellaan papistosäädyn edustajana, joka on täysin erillinen esimerkiksi keskushallinnon ylhäisaatelisista tai kuninkaan vasalleina toimivista paikallishallinnon herttuoista (lordit). Suurimmat uskonnolliset johtajat samaistetaan lordeihin, vaikka he asuvat läänien sisällä hengellisen roolinsa takia. Heidän tehtävänään on kehittää uskontopohjaista lorea RPG elementtinä maailmaan. He organisoivat ja johtavat uskontoa/kulttia/salaseuraa.  
+
Uskonnosta vetovastuussa ja sitä johtava henkilö voi olla rooliltaan uskonnollinen johtaja (näitä on esiteltynä roolisivulla). Uskonnollista johtajaa kohdellaan papistosäädyn edustajana, joka on täysin erillinen esimerkiksi keskushallinnon ylhäisaatelisista tai kuninkaan vasalleina toimivista paikallishallinnon herttuoista (lordit).
  
−
Maallisissa ja laillisissa asioissa he ovat keskus- ja paikallishallinnon suhteen ns. ylemmän gentryn jäseniä. Mikäli jonkun uskonnon vaikutusvalta kasvaa, uskonnollisen johtajan painoarvo yhteiskunnassa myös kasvaa. Kuitenkin jokainen uskonnollinen johtaja joutuu kuuntelemaan paikallishallinnon sekä keskushallinnon ohjeistuksia ja käskyjä, sekä seuraamaan lakeja uskon sisällöstä riippumatta. Mikäli uskonnossa on kuninkaan valtaa tai yleistä rauhaa vastustavia elementtejä, kuninkaan kaarti tulee koputtamaan ennen pitkää oveen.
+
Suurimmat uskonnolliset johtajat samaistetaan lordeihin, vaikka he asuvat läänien sisällä hengellisen roolinsa takia. Heidän tehtävänään on kehittää maailmaan uskontopohjaista lorea roolipelielementtinä. He organisoivat ja johtavat uskontoa/kulttia/salaseuraa.
 +
 
 +
Maallisissa ja laillisissa asioissa he ovat keskus- ja paikallishallinnon suhteen ns. ylemmän gentryn jäseniä. Mikäli jonkun uskonnon vaikutusvalta kasvaa, uskonnollisen johtajan painoarvo yhteiskunnassa myös kasvaa. Kuitenkin jokainen uskonnollinen johtaja joutuu kuuntelemaan paikallishallinnon sekä keskushallinnon ohjeistuksia ja käskyjä, sekä seuraamaan lakeja uskon sisällöstä riippumatta.
 +
 
 +
Mikäli uskonnossa on kuninkaan valtaa tai yleistä rauhaa vastustavia elementtejä, kuninkaan kaarti tulee koputtamaan ennen pitkää oveen.
  
 
== Alempi aatelisto (Gentry) ==
 
== Alempi aatelisto (Gentry) ==
 
Heidän kontolla on herttuoiden antamat tehtävät. Nämä ovat niitä henkilöitä joille herttua antaa mandaatillaan diplomaattisia tehtäviä, oikeudellisia tehtäviä, verotustehtäviä, kaupallisia sekä paikallisia erityistehtäviä. Alempi aatelisto on tärkeä askel kohti ylempää aatelistoa, kuninkaan vasallina tai osana keskushallintoa.
 
Heidän kontolla on herttuoiden antamat tehtävät. Nämä ovat niitä henkilöitä joille herttua antaa mandaatillaan diplomaattisia tehtäviä, oikeudellisia tehtäviä, verotustehtäviä, kaupallisia sekä paikallisia erityistehtäviä. Alempi aatelisto on tärkeä askel kohti ylempää aatelistoa, kuninkaan vasallina tai osana keskushallintoa.
−
Nimikkeitä:
 
  
 +
'''Nimikkeitä:'''
 
* Markiisi
 
* Markiisi
 
* Kreivi
 
* Kreivi
 
* paroni(herttua voi valita tästä järjestyksestä sopivan)
 
* paroni(herttua voi valita tästä järjestyksestä sopivan)
  
−
Myös taikomiseen liittyvät ammatit ovat gentryn jäseniä:  
+
'''Myös taikomiseen liittyvät ammatit ovat gentryn jäseniä:'''
−
 
 
 
* Arkkivelho/Arkkimaagi
 
* Arkkivelho/Arkkimaagi
 
* Velho/Maagi
 
* Velho/Maagi
Rivi 44: Rivi 49:
 
== Paikalliset johtajat ==
 
== Paikalliset johtajat ==
 
Nämä on ns. starter levelin paikallishallintoa, yleensä sidottu johonkin projektiin X. (kuten maatila, kylä, kaivoskylä, merisatama
 
Nämä on ns. starter levelin paikallishallintoa, yleensä sidottu johonkin projektiin X. (kuten maatila, kylä, kaivoskylä, merisatama
−
Nimikkeitä: Kylänvanhin/Pappi/Pormestari/Merikapteeni
+
 
 +
'''Nimikkeitä:'''
 +
* Kylänvanhin
 +
* Pappi
 +
* Pormestari  
 +
* Merikapteeni
  
  
 
[[Luokka:Yhteiskunta]]
 
[[Luokka:Yhteiskunta]]
 
[[Luokka:Oppaat]]
 
[[Luokka:Oppaat]]

Nykyinen versio 27. tammikuuta 2023 kello 00.32

Huom! Monet tämän sivun tai luokan asioista voivat olla vielä kehitteillä, ja niitä koskevat tiedot saattavat muuttua äkillisesti ilman erillistä ilmoitusta. Myös ehdotuksia otetaan vastaan. Pidä varasi!

Herttua/Herttuatar

Läänin kuninkaan nimissä omistava herttua jaottelee alueensa järkevällä tavalla niiden toimintojen mukaan mitä hän alueelleen haluaa tehdä. Nämä ainakin periaatteessa pitäisi olla jonkinlaisesti tiedossa etukäteen lääniä koskevassa suunnitelmassa joka annetaan kuninkaalle tiedoksi. Suunnitelmaan pitää lisätä lisäyksiä riskeistä, odotuksista, eri työllisyysketjuista ja tavoitteista, sekä siitä miten kruunu hyötyy paikan olemassaolosta ja toiminnasta.

Herttuan vasalleista tulee ns. alempaa aatelia jolla on "omistus X" läänissä tai jokin "oikeus X" johon on myös sidottu velvoitteita läänin alueella. Näistä lisää seuraavassa alaotsikossa.

Kuningas voi myöntää seuraavalla tavalla vasalleille (herttua) paikallisia valtaoikeuksia. Oikeudet ja velvoitteet ovat siten harkinnanvaraisia: Oikeuksia ei myönnetä kaikille Herttuoille samalla tavalla.

Katso myös Lääniohje.

Läänien verotus

Herttuat vastaavat alueidensa verotuksesta ja laativat tätä silmällä pitäen omaa läänitystä varten verotusjärjestelmän. Mitään dedikoituja veronkantajia ei ole, näitä toimittavat alempi aatelisto (vapaudet ja vastuut).

Kruunun intressinä on tietysti saada omansa verotuksesta, jos verotus jatkuvasti epäonnistuu tai osoittautuu petolliseksi Kuninkaan kaartin komentaja menee nuijimaan kuninkaan vasallin portit auki huutaen KING’S TAXES!! Aseilla uhaten. Jos toiminta ei muutu, vasalli menettää maansa, arvonsa ja tittelinsä.

Verotuksen maksimimäärä on 20 % esim. tuotteissa, kaupoissa, palveluissa. Läänin verotuloista neuvoteltu osuus kuuluu kuninkaalle (esim. skaalalla 10-50%) riippuen tilanteesta.

Herttua voi myöntää läänissään henkilölle verovapauden, mutta joutuu maksamaan kuninkaalle tästä sovittua kiinteää summaa. Kuningas voi vapauttaa kenet tahansa verosta (mielellään hyvästä syystä) valtakunnallisesti. Tällaisia tilanteita ovat korkean luokan palvelustilanteet, uniikit intensiiviset projektit joista on koko valtakunnalle hyötyä tai jotka ovat muuten kriittisiä valtakunnan toiminnan kannalta.

Kuningas ja herttuat voivat myös myöntää eri alojen monopoleja (ei mielellään tuotannon koska ihmiset laiskoja ja materiaaliketjujen varassa on kaikki muut palvelut, tapahtumat jne.).

Uskonnolliset johtajat

Uskonnosta vetovastuussa ja sitä johtava henkilö voi olla rooliltaan uskonnollinen johtaja (näitä on esiteltynä roolisivulla). Uskonnollista johtajaa kohdellaan papistosäädyn edustajana, joka on täysin erillinen esimerkiksi keskushallinnon ylhäisaatelisista tai kuninkaan vasalleina toimivista paikallishallinnon herttuoista (lordit).

Suurimmat uskonnolliset johtajat samaistetaan lordeihin, vaikka he asuvat läänien sisällä hengellisen roolinsa takia. Heidän tehtävänään on kehittää maailmaan uskontopohjaista lorea roolipelielementtinä. He organisoivat ja johtavat uskontoa/kulttia/salaseuraa.

Maallisissa ja laillisissa asioissa he ovat keskus- ja paikallishallinnon suhteen ns. ylemmän gentryn jäseniä. Mikäli jonkun uskonnon vaikutusvalta kasvaa, uskonnollisen johtajan painoarvo yhteiskunnassa myös kasvaa. Kuitenkin jokainen uskonnollinen johtaja joutuu kuuntelemaan paikallishallinnon sekä keskushallinnon ohjeistuksia ja käskyjä, sekä seuraamaan lakeja uskon sisällöstä riippumatta.

Mikäli uskonnossa on kuninkaan valtaa tai yleistä rauhaa vastustavia elementtejä, kuninkaan kaarti tulee koputtamaan ennen pitkää oveen.

Alempi aatelisto (Gentry)

Heidän kontolla on herttuoiden antamat tehtävät. Nämä ovat niitä henkilöitä joille herttua antaa mandaatillaan diplomaattisia tehtäviä, oikeudellisia tehtäviä, verotustehtäviä, kaupallisia sekä paikallisia erityistehtäviä. Alempi aatelisto on tärkeä askel kohti ylempää aatelistoa, kuninkaan vasallina tai osana keskushallintoa.

Nimikkeitä:

  • Markiisi
  • Kreivi
  • paroni(herttua voi valita tästä järjestyksestä sopivan)

Myös taikomiseen liittyvät ammatit ovat gentryn jäseniä:

  • Arkkivelho/Arkkimaagi
  • Velho/Maagi
  • Tietäjä/Mystikko/Lumoaja
  • Noita/Verenpäästäjä/Taikuri/Ennustaja

Taikomisammatteihin pääsee siis vain korkeasti koulutetut gentryn jäsenet. Lisää näistä ammateista täällä.

Myös kuninkaan kaartin kapteenit ovat gentryn jäseniä.

Paikalliset johtajat

Nämä on ns. starter levelin paikallishallintoa, yleensä sidottu johonkin projektiin X. (kuten maatila, kylä, kaivoskylä, merisatama

Nimikkeitä:

  • Kylänvanhin
  • Pappi
  • Pormestari
  • Merikapteeni
Noudettu kohteesta ”https://kk.xeno.fi/wiki/index.php?title=Aluehallinto&oldid=4828”