Ero sivun ”Lääniohje” versioiden välillä

KKWikistä
(Tyylillisiä muutoksia ja tekstin selkeyttämistä, lisälinkkejä)
Rivi 41: Rivi 41:
 
* Läänin tulot
 
* Läänin tulot
 
* Läänin menot
 
* Läänin menot
* Läänin nettotulot (tulot-menot)
+
* Läänin nettotulot (summa, joka jää jäljelle, kun tuloista vähentää menot)
 
* Summa, joka maksetaan kruunulle
 
* Summa, joka maksetaan kruunulle
  

Versio 19. maaliskuuta 2021 kello 21.44

Kenelle tämä sivu on tehty?

Tämän sivun yleisönä on herttuat ja herttuaksi joskus aikovat. Sivulla selitetään läänin pyörittämiseen liittyviä velvoitteita ja oikeuksia. Yleisesti Herttuoiden (loordit), tehtävä on hallinnoida saamaansa lääniä parhaansa mukaan niin että ihmisillä on mukavaa asua siellä.

Läänit voivat olla omintakeisia, vaikeampia tai helpompia, enemmän historiallisia kuin palvelimen perusvaatimukset tai niissä voi olla enemmän fantasia- ja taikuuselementtejä, joita selitetään taikuudella.

Läänien perusvastuut

Lääneillä on monia vastuita, kuten verojenkeruu (johon liittyy viikoittainen tilinpito), kauppakirjojen säilyttäminen sekä kauppakirjojen kopioiden toimitukset voudille. Kaikissa lääneissä noudatetaan perustuslakia. Tämän takia läänin hallinto on vastuussa käräjäoikeuden järjestämisestä omassa läänissään. Yleensä tätä tuomarointia hoitaa läänin omistava herttua.

Lääneiltä edellytetään myös jonkinasteista laadukasta rakentamisen kulttuuria (muuten maaherra suuttuu). Läänien tulisi tarjota työ- ja asumismahdollisuuksia lääniin muuttaville ihmisille ainakin jossain ajassa. Mikäli asuntoja, kiinteistöjä, tontteja tai alueita on myytävänä tai vuokrattavana, ne kannattaa merkitä kylteillä ja merkitä hinnan lisäksi asiaa hoitavan henkilön nimi.

Läänin herttualla on velvoite tulla Ylähuoneen kokouksiin ja äänestää omalla äänimäärällä valtakunnallisista asioista, sekä läänejä koskevista erityistapauksista. Herttuan kannattaa lukea myös ylähuoneesta kertova sivu huolella, koska sinne merkitään uusia äänestyksien ja verotuksen vaikutuksia sekä muita valtakunnallisia päätöksiä.

Perusvastuiden vaikutus läänin valtakunnan verotukseen

Koska lääni maksaa valtakunnalle joka kuukausi tuloistaan ja veroistaan vero-osuutta, tämä osuus määräytyy läänin vastuiden kattamisella. Seuraavassa taulukossa on luetteloitu vastuut, sekä miten ne vaikuttavat veroprosenttiin.

Osa vastuista kuten vartiosto, käräjäoikeuden tuomarointi ovat paikallisesti vapaaehtoisia vastuita, mutta jos niitä ei tee, läänin veroprosentti nousee taulukon mukaan. Myös privilegiot voivat vaikuttaa läänin tai herttuakohtaiseen verotukseen (lähes aina herttuakohtainen), kuten myös Ylähuoneen päätökset.

Lääni 1.3.png

Lääni 1.3b.png


Kuningas voi myöntää seuraavalla tavalla vasalleille (herttua) paikallisia valtaoikeuksia, oikeudet ja velvoitteet ovat siten harkinnanvaraisia. Oikeuksia ei myönnetä kaikille Herttuoille samalla tavalla, eivätkä veroprosentit ole samoja kuninkaan ja herttuoiden välillä. Jokainen vasalliussopimus on siten yksilökohtainen.

Mitä enemmän keskushallinnon tarvitsee olla läänin tukena, sitä isompi valtakunnan osuus verotuksesta on (esim. vartioston tai tuomaroinnin järjestäminen).

Läänien verotus

Läänit maksavat veroa kruunulle määritellyn prosenttiosuuden verran läänin tuloista. Veroprosentti on jollain välillä 10-50%.

Kirjanpidon ohje:

Läänit ovat velvollisia pitämään kirjaa läänin tuloista ja menoista. Näiden perusteella laaditaan kuukausittain kirjanpito, joka toimitetaan kruununvoudille.

Kirjanpidosta tulee käydä ilmi:

  • Läänin nimi, jonka kirjanpito on kyseessä
  • Päivänmäärä, joiden väliseltä ajalta kirjanpito on (esim. 1.2.2021-1.3.2021)
  • Läänin tulot
  • Läänin menot
  • Läänin nettotulot (summa, joka jää jäljelle, kun tuloista vähentää menot)
  • Summa, joka maksetaan kruunulle
  • Läänin herttuan sekä mahd. kirjanpitovastaavan allekirjoitus

Läänien sisäiset yksityisomistukset

Läänit ovat velvoitettuja pitämään kirjaa erinäisistä yksityisomistuksista lääninsä alueella. Kirjanpidosta tulee toimittaa kopioita valtakunnalle.

Erinäisiä yksityisomistuksia:

  • Kiinteistöt
  • Talot
  • Tontit
  • Aluesopimukset (ja tai linnaluvalliset alueet)
  • Laivat
  • Ilmalaivat

Omistus pitää pystyä todistamaan kauppakirjalla tai sopimuksella, jonka lääni laatii ostajan kanssa.

Jos jonkun yksityisomistuksen omaava henkilö epäaktivoituu, läänin on mahdollista takavarikoida kyseinen yksityisomistus oikeuskanslerin myönnettyä siihen lupa.

Pienemmissä omaisuuksissa (kiinteistö, talot, pienemmät alueet/tontit) suoja-aika on kuukausi. Suuremmissa omaisuuksissa (kartanot, linnat, isommat alueet/tontit) suoja-aika on kaksi kuukautta.