Ero sivun ”Oikeusjärjestelmä” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
== Lainmuodostus == | == Lainmuodostus == | ||
| − | + | Valtakunnankansleri ei laadi lakeja yksin. Ennen jokaista lakimuutosta järjestetään ulkopuolisista asiantuntijoista ja hallinnon virkamiehistä koostuvan ryhmän kokous. Jos ryhmä hyväksyy lakimuutosesityksen, esitys siirtyy kuninkaan allekirjoitettavaksi. Kuningas allekirjoittaa tai jättää allekirjoittamatta lakimuutosesityksen. Kuninkaan allekirjoitus vahvistaa lakimuutosesityksen mukaisen muutoksen [[Lainsäädäntö|lainsäädäntöön]]. | |
| − | Läänit ovat velvollisia tekemään omia lakeja ja asetuksiansa vasallisopimuksen määrittelemin ehdoin. Kuningas tai | + | Läänit ovat velvollisia tekemään omia lakeja ja asetuksiansa vasallisopimuksen määrittelemin ehdoin. Kuningas tai valtakunnankansleri voi koska tahansa kumota läänien omia lakeja ja asetuksia. |
== Oikeusasteet == | == Oikeusasteet == | ||
Versio 27. kesäkuuta 2021 kello 02.13
Kuningaskunnan oikeusjärjestelmästä ja lainmuodostuksesta vastaa valtakunnankansleri.
Lainmuodostus
Valtakunnankansleri ei laadi lakeja yksin. Ennen jokaista lakimuutosta järjestetään ulkopuolisista asiantuntijoista ja hallinnon virkamiehistä koostuvan ryhmän kokous. Jos ryhmä hyväksyy lakimuutosesityksen, esitys siirtyy kuninkaan allekirjoitettavaksi. Kuningas allekirjoittaa tai jättää allekirjoittamatta lakimuutosesityksen. Kuninkaan allekirjoitus vahvistaa lakimuutosesityksen mukaisen muutoksen lainsäädäntöön.
Läänit ovat velvollisia tekemään omia lakeja ja asetuksiansa vasallisopimuksen määrittelemin ehdoin. Kuningas tai valtakunnankansleri voi koska tahansa kumota läänien omia lakeja ja asetuksia.
Oikeusasteet
Käräjäoikeus
Käräjäoikeus on lääneissä paikallisesti tapahtuvaa oikeudellista toimintaa. Se on ensimmäinen oikeusaste, jonne viedään valtaosa rikoksista käsiteltäväksi. Lääneissä tätä oikeutta tuomaroi joko läänin herttua (tai hänen alaisensa) tai oikeuskanslerin alainen tuomari läänin vasallisopimuksen mukaan.
Hovioikeus
Hovioikeuteen voi ainoastaan valittaa käräjäoikeudessa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet ja majesteettirikokset tai kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään suoraan tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa valtakunnankansleri.
Korkein oikeus
Korkein oikeus on kuninkaan oikeus, johon tuodut keissit ovat joko kuninkaan vaatimia tai kaikki muut oikeusasteet läpi käyneitä. Korkeimpaan oikeuteen valittaminen osoitetaan valtakunnankanslerille ja hän päättää päätyykö keissi korkeimpaan oikeuteen vai ei. Ainoana poikkeuksena tästä on kuninkaan edictin sanelemat oikeustapaukset. Korkeimman oikeuden istunnot pohjautuvat edellisten käräjäoikeuden ja tai hovioikeuden dokumentaatioon. Istunnon ensisijainen tuomari on kuningas tai kruunun lordi. Korkeimman oikeuden istunnot ovat suljettuja ja niiden kokoonpano harkitaan aina tarpeen mukaan.
Yhteiskunnallista oikeusteoriaa
Valtakunnan oikeusteoriaan vaikuttaa kuninkaan absoluuttisuus. Koska kruunun intressi on tärkein, oikeusteoria on feodaalia. Kuningas ylläpitää kuninkaan rauhaa valtakunnassaan perustuslailla sekä aatelisten eli vasalliensa kautta.
Moraalisesti yhteiskunta on meritokratinen, rojalistinen ja loyalistinen. Uskollisuus, kova työmoraali, aktiivisuus ja maailmanluokan taidot on tapana palkita.
