Ero sivun ”Oikeusjärjestelmä” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin, jokaista lakikokoelman muutosta edeltää lausunto-käsittely, johon osallistuu kuninkaan nimittämiä asiantuntijoita, joiden jälkeen eri la...) |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| − | Oikeusasteet | + | == Oikeusasteet == |
| − | Siviilioikeus (normi keissit) | + | === Siviilioikeus (normi keissit) === |
Siviilioikeus on lääneissä paikallisesti tapahtuvaa oikeudellista toimintaa. Se on ensimmäinen oikeusaste jonne viedään valtaosa rikoksista käsiteltäväksi. Lääneissä tätä oikeutta tuomaroi joko läänin herttua tai oikeuskanslerin alainen tuomari läänin vasallisopimuksen mukaan. | Siviilioikeus on lääneissä paikallisesti tapahtuvaa oikeudellista toimintaa. Se on ensimmäinen oikeusaste jonne viedään valtaosa rikoksista käsiteltäväksi. Lääneissä tätä oikeutta tuomaroi joko läänin herttua tai oikeuskanslerin alainen tuomari läänin vasallisopimuksen mukaan. | ||
| − | Hovioikeus | + | === Hovioikeus === |
Hovioikeuteen voi ainoastaan valittaa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet ja majesteettirikokset tai kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa oikeuskansleri. | Hovioikeuteen voi ainoastaan valittaa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet ja majesteettirikokset tai kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa oikeuskansleri. | ||
| − | Korkein oikeus | + | === Korkein oikeus === |
Korkein oikeus on kuninkaan oikeus, johon tuodut keissit ovat joko kuninkaan vaatimia tai kaikki muut oikeusasteet läpi käynneitä. Korkeimpaan oikeuteen valittaminen osoitetaan oikeuskanslerille ja hän päättää päätyykö keissi korkeimpaan oikeuteen vai ei. | Korkein oikeus on kuninkaan oikeus, johon tuodut keissit ovat joko kuninkaan vaatimia tai kaikki muut oikeusasteet läpi käynneitä. Korkeimpaan oikeuteen valittaminen osoitetaan oikeuskanslerille ja hän päättää päätyykö keissi korkeimpaan oikeuteen vai ei. | ||
Versio 6. joulukuuta 2020 kello 04.59
Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin, jokaista lakikokoelman muutosta edeltää lausunto-käsittely, johon osallistuu kuninkaan nimittämiä asiantuntijoita, joiden jälkeen eri lausuntojen ja draftien perusteella oikeuslansleri pyytää kuninkaalta lakiin allekirjoituksen, jonka jälkeen se lisätään /muutetaan lakikokoelmaan. Kukaan ei tee valtakunnallista lakia yksin kokoelmaan. Läänityksien haltijoilla on velvoite tehdä omat lakinsa (mikäli omaavat lainmuodostusoikeuden) siinä ymmärryksessä ettei heidän lakinsa voi aiheuttaa ristiriitaa kuninkaan lakien kanssa. Myös oikeuskanslerin tulee ymmärtää että jos kuningas on edictillä päättänyt asian X niin se on piste kaikenlaisille oikeudellisille pohdinnoille asian osalta.
Oikeusasteet
Siviilioikeus (normi keissit)
Siviilioikeus on lääneissä paikallisesti tapahtuvaa oikeudellista toimintaa. Se on ensimmäinen oikeusaste jonne viedään valtaosa rikoksista käsiteltäväksi. Lääneissä tätä oikeutta tuomaroi joko läänin herttua tai oikeuskanslerin alainen tuomari läänin vasallisopimuksen mukaan.
Hovioikeus
Hovioikeuteen voi ainoastaan valittaa saaduista paikallisista siviilioikeuden tuomioista. Myös erilaiset korruptiosyyteet ja majesteettirikokset tai kuningasta vastaan tehdyt rikokset käsitellään tässä oikeusasteessa. Hovioikeuden tuomaroinnista vastaa oikeuskansleri.
Korkein oikeus
Korkein oikeus on kuninkaan oikeus, johon tuodut keissit ovat joko kuninkaan vaatimia tai kaikki muut oikeusasteet läpi käynneitä. Korkeimpaan oikeuteen valittaminen osoitetaan oikeuskanslerille ja hän päättää päätyykö keissi korkeimpaan oikeuteen vai ei.
