Toshi Yādo
Mitä alueella tulee näkymään
- Rukous alttari
- Uhrialttari
- Kirkko
- Patsaita
- iso kylä jonka keskellä viikinki teemainen pää rakennus
- Japani kulttuuria johon on sekoitettu vähän viikinkiä
- Ornate
- Shrine
- Dojo
- temppeleitä (viikinki/japani)
- Zen Garden
- TORII
- Trading Hall
- Peasant`s House
- Bell Tower
- Guardhouse
- Yin Yang Rock Garden
- Paljon peltoja
MITÄ MUINAISUUDENALUE TUOTTAA
- Viljaa
- Porkkanaa
- Perunaa
- Punajuuria
- Puuta
- Sokeriruokoa
MITÄ MUINAISUUDENALUE KASVATTAA
- lehmiä
- lampaita
- possuja
- kanoja
- koiria
MITÄ MUINAISUUDENALUEELLA VOI TEHDÄ
- Juoda vitusti viinaa
- tekemään puutöitä (pienellä korvauksella)
- Muinaisuudenalueella voi soittaa musiikkia / laulaa
- alueella on myös pieni kylpylä mihin voi tulla rentoutumaan
Muinaisuudenalueen kirjoja
- Juopuneen samurain päiväkirja
- samurain seikkailut
- pimeydessä on totuus
- Kannibalismin oppikirja
- Kannibalin keittokirja
- Kannibalin nikkarointi kirja
MUINAISUUDENALUEEN SÄÄNNÖT
1. Älä riko mitään mitä näet alueella
2. Kunnioita alttaria ja sen jumalaa
3. älä tapa uhrieläimiä ne ovat alueen asukkien omistuksessa
4. temppeleihin eisaa astua muut kuin puhdas sydämmiset
5. Kylän pää rakennukseen ei saa astua kutsumatta
6. Muinaisalueelle eisaa tulla riehumis tarkoituksessa
7. Älä varasta mitään
8. jos rikot jotain sääntöjä sinut voidaan uhrata alueen jumalalle
9. Älä soita alueen kelloa turhaan kelloa saa soittaa vain hätätilanteessa
10. alueella eisaa asua salaa/ilman lupaa
11. jos näet muinaisuuden alueella jotain epätavallista ilmoita siitä alueen omistajalle (Harikaselle)
12. Muinaisuuden alueella on hirviöitä niitä voi ja pitää tappaa tavattaessa
13. jos alueella on koiria vapaana älä tapa niitä vaan pidä niistä huolta kun olet alueella
14. jos olet kaupustelu asialla tule suoraan alueen omistajan puheille ensin
15. Muinaisenalueen rannalla on veneitä niitä voi ostaa tarvittaessa hinta 4(xenoa) älä varasta veneitä
16. Muinaisuudenalueella uhkapelaaminen täysin kielletty rangaistuksena on teloitus tai orjuus
17. Kunnioita kaikkia alueella asuvia
18. Muinaisuudenalueella turhaoleskelu / lorviminen täysin kielletty rangaistuksena orjuus (uhraaminen)
19. Älä juopottele muualla kuin Muinaisalueen baarissa tai jos sinut on kutsuttu päärakennukseen juhlimaan
20. Alueen päärakennukseen eisaa tuoda aseita
SÄÄNTÖ SELITYKSET
- Sääntö 5 ei koske Loimuvuoren läänin
Lordia (Kruunun lordi Raistlin_Majer3) eikä Kuningasta
- Sääntö 8 riippuu kuinka monta sääntöä rikoit 2 riittää teloitukseen 1 pääset varoituksella
- Sääntö 20 ei koske loimuvuoren läänin lordia (Kruunun lordi Raistlin_Majer3) eikä Kuningasta
Muinaisenalueen jumala
Krusver on japanilaisessa mytologiassa ja sittemmin sintolaisuudessa esiintyvä ukkosen kami. Ukkosta pidettiin muinoin väkivaltaisen kamin aiheuttamana, ja japanin kielen ukkosta merkitsevä sana kaminari tarkoittaakin kirjaimellisesti ’kamin [aiheuttamaa] ääntä’. Krusver liitettiin kiinteästi maatalouteen ja sateeseen; salamien muun muassa uskottiin lannoittavan riisin kasvua. Salamaan viittaavat sanat inabikari ja inazuma sisältävätkin riisin vartta tarkoittavan sanan ina.
Kamakura-kaudelta lähtien Krusver on esitetty demonin kaltaisena, pilvellä ratsastavana hahmona, jota ympäröi rumpujen kehä. Tämä esitystapa syntyi buddhalaisesta vaikutuksesta. Vanhemmissa kuvauksissa hänen on ajateltu ilmaantuvan pikemminkin käärmeen tai pienen lapsen hahmossa. Muita nimiä Krusverilla ovat muun muassa Krunma-sama ja Kurami
Krusverille omistetuissa pyhäköissä kamilta pyydettiin sadetta. Jos salama iski riisipellolle, paikka pyhitettiin shimenawa-köydellä hyvän sadon varmistamiseksi. Kanton tasangolla, jossa ukkostaa paljon, Krusverin palvonta tällä tavoin oli yleistä. Tochigissa ukkosta esiintyy Japanissa kaikkein eniten, ja siellä onkin useita Krusverille omistettuja pyhäkköjä. Toisaalta ukkonen saattoi aiheuttaa tuhoa, jolta Krusveria palvomalla haluttiin suojautua. Kojikista voidaan päätellä, että Krusver liitettiin tuhoon jo japanilaisessa mytologiassa, mutta tämä yhteys vahvistui Heian-kaudella, kun kami liitettiin kostonhimoisten henkien aiheuttamiin kirouksiin ja erityisesti syyttömänä tuomitun Sugawara no Michizanen kulttiin. Michizanea palvottiin kuolemansa jälkeen Karai tenjin -kamina (”tulen ja ukkosen taivaallinen kami”) ja Krusveria laajalti tämän kultin osana..
