Roolipelin ulkopuolista faktaa edicteistä
Mihin historialliseen kontekstiin kuninkaan edictit perustuvat? Kuninkaan edictit eivät ole ehdotuksia. Ne eivät ole mielipiteitä tai alamaisten harkinnan varaisia asioita. Eli emme larppaa eurooppalaisten kuningaskuntien päiväkäskyjä, vaan tämä konsepti on kopioitu Kiinassa sijainneiden keisarillisten hovien toiminnasta, missä edict ymmärrettiin mandate from heaven -tyyppisenä viimeisenä sanana. Tämän vuoksi KK:ssa kuninkaan vallan oikeutus on osaltaan uskonnollista, koska se ohittaa kaiken maallisen byrokratian ja provinssien intressit.
Verrattuna eurooppalaisiin versioihin kruunun päiväkäskyistä, jotka vahvuudessaan vaihtelivat huomattavasti, Kiinassa keisarin tekemien edictien kohdalla oli vähän toinen juttu. Niitä ei otettu vastaan edes polvistumalla. Vaikka olisit ollut provinssilordi ja vastaanottanut edictin palatsieunukin sanelemana, mikäli edict oli kuninkaan, se otettiin vastaan lattialla täysin makaamalla koska pelkästään kääröön tehdyt sanat olivat mandate from heaven. Toisin sanoen niiden oikeutus oli taivaallista, jonka takia pelkkään tällaiseen sanan tuontiin suhtauduttiin absoluuttisesti. Henkilö saattoi päästä hengestään, mikäli ei totellut keisarin edictiä tai hoitanut kumartumista etiketin mukaisesti.
|
Huom! Monet tämän sivun tai luokan asioista voivat olla vielä kehitteillä, ja niitä koskevat tiedot saattavat muuttua äkillisesti ilman erillistä ilmoitusta. Myös ehdotuksia otetaan vastaan. Pidä varasi! |
Kuninkaan edictit
Kuninkaan edict 1
Keskushallinnon virkamiehet ja -naiset ja entiteetit:
valtakunnankansleri,
kuninkaan kaartin komentaja,
jaarli ja
maaherra ovat titteliperäisesti vapautettu pienemmistä rikossyytteistä.
Syytesuojaan ei kuulu virkamiesrikokset rikoslain pykälän 10 määrittelemän virka-aseman väärinkäyttö, majesteettirikokset (pykälä 4) sekä maanpetos (pykälä 8). Poiketen muista keskushallinnon lodreista Valtakunnankansleria ei koske rikoslain pykälä 10 vaade jääviys syistä.
Kuitenkin mikäli laitonta tai rikkeistä kuninkaan rauhan tai yhteiskunnan vastaista toistuvaa tai vakavaa toimintaa havaitaan henkilön kohdalla hän voi menettää tehtävänsä, sekä aatelisarvonsa ja joutua jälkiseuraamuksena syytteeseen.
Edictin tarkoitus on suojata keskushallinnon virkamiehet tarpeettomilta tuomiokäsittelyiltä. Syytesuoja ei siis ole lupa tehdä rikoksia.
Kuninkaan edict 2
Kuninkaan neuvosto on tällä kuninkaan edictillä velvoitettu edistämään valtakunnan kehitystä ja yhteiskunnan standardeja, sekä antamaan erityisperehdytystä valtakunnan muille virkamiehille ja valvomaan kuninkaan intressien toteutumista.
Kuninkaan neuvoston jäsenet ratifioidaan titteli- ja säätypohjaisesti. Neuvoston jäsenet toimivat kuninkaan mandaatilla, kruunun edustajina, joilla on korkein auktoriteetti kuninkaan poissaollessa.
Kuninkaan neuvosto koostuu keskushallinnon virkamiehistä. Nämä virkamiehet ovat aatelisarvoltaan aristokraatteja ja erityiseltä arvonimeltään ruhtinaita.
Neuvoston jäsenillä on tehtäviensä takia diplomaattinen koskemattomuus ja absoluuttinen laillinen immuniteetti.
Syytesuojaan ei sisälly majesteetti, maanpetos - ja virkarikokset. Nämä oikeudet voi menettää toistuvasta lain rikkomisesta. Jolloin myös tehtävään kuuluva aatelisarvo menetetään, jonka jälkiseuraamuksena hänet voidaan asettaa syytteeseen.
Laillisen immuniteetin takaama absoluuttinen syytesuoja ei siis ole lupa tehdä rikoksia.
Kuninkaan neuvosto myös julkaisee kuninkaan edictit kruunun luottamuksella.
Kuninkaan edict 3
Arkkimaagi (joka samaistuu lordin/ladyn arvoon) velvoitetaan tällä kuninkaan edictillä toimimaan
kuninkaan neuvoston alaisuudessa valtakunnan hyväksi korkeimpana magian auktoriteettina. Tehtävissä tehdään kriteerejä taikomisen ammattikunnan kehittämiseksi. Arkkimaagi päättää kaikkien taika-ammattien omaavien henkilöiden ja entiteettien ylenemisestä taikuuden asteissa kuninkaan neuvoston ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Taikuudessa yleneminen on vaikeaa ja vaatii kunnon kouluttautumista ja sivistyneisyyttä.
Arkkimaagilla on myös vastuullaan tehdä valtakunnalle korkeimman tason taikaesineitä, joita valtakunta myy tietyin edellytyksin lähinnä lordeille substantiaalisella hinnalla tehtävän ohjeistuksen mukaan.
Arkkimaagi on titteliperäisesti vapautettu pienemmistä rikossyytteistä. Syytesuojaan ei kuulu virkamies rikokset rikoslain pykälän 10 määrittelemän virka-aseman väärinkäyttö, majesteettirikokset (pykälä 4) sekä maanpetos (pykälä 8). Kuitenkin mikäli laitonta tai rikkeistä kuninkaan rauhan tai yhteiskunnan vastaista toistuvaa tai vakavaa toimintaa havaitaan henkilön kohdalla hän voi menettää tehtävänsä, sekä aatelisarvonsa ja joutua jälkiseuraamuksena syytteeseen. Edictin tarkoitus on suojata keskushallinnon virkamiehet tarpeettomilta tuomiokäsittelyiltä. Syytesuoja ei siis ole lupa tehdä rikoksia.
*OFF RPG* Mikäli tässä tehtävässä toimiva henkilö töhöilee esineiden ja enchanttien kanssa kielletyllä tavalla tai palvelimelle vahingollisella tavalla hänet potkitaan ulos palvelimelta ja hänen tekemät enchantti esineet tuhotaan välittömästi. Vain viralliset tällaiset esineet korvataan takaisin tässä tapauksessa. Tämä teksti on lähinnä muistutuksena täällä sekä yleisöä varten tietona, miten paljon tässä on ajateltu palvelimen taloutta. Arkkimaagin tehtävä on melko lailla inflaatiota estävä positiivinen gold-sink.
Kuninkaan edict 4
Tällä kuninkaan neljännellä edictillä täten säädetään seuraavaa; valtakunnan kannalta tärkeimpiä resursseja suojataan kruunun intressin vuoksi. Mikäli monarkkialla on tarvetta rajata kallisarvoisten strategisten resurssien tai ideoiden käyttöä tai saatavuutta, näitä aspekteja säädellään tämän edictin alaluvuilla.
4.1 Höpöheinä act
Tällä edictin alaluvulla säädellään höpöheinän kasvatus, jalostus, markkinoille päästämisen sekä vähittäishuutokauppamyynnin oikeudet. Kuningas on nimittänyt näiden oikeuksien haltijuuden Valmer von Keksistisen nimelle höpöheinän valtakunnallisesti merkittävän strategisen tärkeyden vuoksi.
Kuninkaan edict 5
Tämä edict säätelee linnalupia ja niiden toimintaa.
Keskushallinnon lordien ja ladyjen linnaluvat
Kuten aristokraateilla korkea-aatelisilla keskushallinnon lordeilla ja ladyilla on oikeus tehdä linna, jonka paikasta sovitaan läänin haltijan kanssa. Mikäli läänin hallinto vaihtuu linnalupa läänissä, saatetaan evätä uuden herttuan toimesta, mikäli linnaprojekti on vasta alkanut tai ei ole vielä kovin pitkällä. Linnoja ei tule sijoittaa liian lähelle toisiaan koska niiden logistiikalla on maantieteellistä merkitystä. Linnoja ei rakenneta pääkaupungin suojavyöhykkeen sisälle (näkyy valtakunnan kaavakartassa valkoisena ympyränä).
Vakiintuneen linnan tai valmiiksi rakennetun linnan kohdalla purkumääräystä voi läänin haltija anoa kruunun lordilta, mikäli linna on hylätty tai syystä tai toisesta tullut läänin omistukseen.
Linnalupa astuu voimaan 6 kuukautta keskushallinnon töissä olemisen jälkeen automaattisesti. Linnojen tulee olla hyvin tehtyjä, jos rakennuksessa tulee ongelmia kannattaa konsultoida maaherran kanssa.
Mikäli tehtävistä erotetaan, myös linnalupa evätään suoraan ja kruunun lordin harkinnan varaisesti linnalle annetaan purkutuomio. Mikäli henkilö eroaa juuri linnaluvan saatuaan tehtävistä, hänen linnalupansa mitätöidään. Linnalupa on palkkio pitkästä hyvästä työstä valtakunnan keskushallinnossa ja lojaaliudesta kruunulle.
Tehtävään astumisen päivämäärä ja linnaluvan automaattinen päivämäärä
(listaus koskee vain ei läänillisiä keskushallinnon lordeja, läänilliset lordit ja ladyt voivat rakentaa vain yhden linnan)
- Lordi Kruunun nyrkki 9.12.1, 9.6.2
- Lordi Vero, 2.1.2, 2.7.2
- Lady Oikeus, 19.1.2, 19.7.2
Provinssilordien ja ladyjen linnaluvat
Huomioiden kaikki edellä mainitut rakentamiseen, kaavoitukseen ja linnan positioon liittyvät asiat läänin omaavalla lordilla on perusoikeus linnaan läänin hallinnoimisen kautta. Näiltä osin noudatetaan valtakunnallista kaavaa kaupunkien paikoista, linna yleensä kaavoitetaan kaupungin yhteyteen lähiympäristöön tai vähän kauemmaksi. Kaavoituksessa pysytään kaupunkirajoitesäännössä valtakunnan kaavakartan pääkaupungin suojavyöhykkeen mukaisesti. Mikäli läänin haltijuus menetetään syystä tai toisesta linnalupa tältä osin evätään. Läänin uudella herttualla ei ole pakkoa suojella edeltävää läänin linnaa vaan voi joko käyttää vanhaa linnaa, muokata sitä tai purkaa sen.
