Metsäusko

 Metsäusko

Johtohenkilö	Shamaani Vuosi
Alkuperä	Beerenburg
Tila	Aktiivinen

Metsäuskon symboliksi on vakiutunut muinainen pakanasymboli vuodenaikain' kruunusta.

Metsäusko, tai waldreligion on uskonto. Se on kehittynyt vuodenaikojen ympärille ja jokaisella vuodenajalla on oma jumalansa. Beerenburgin lääni ylläpitää uskontoa ja rahoittaa uskonnollisia tapahtumia ja palkkaa pappeja. Uskonnon johtaja on shamaani Vuosi.

Metsäuskosta yleisesti

Metsäusko on tällä hetkellä pääosin Beerenburgissa harjoitettava uskonto. Jokaisella vuodenajalla on oma jumalansa ja heidän nimensä ovat Winter, Frühling, Sommer ja Herbst. Uskonto on hyvin vanha ja se tuli Beerenburgiin von Beerenburg-suvun mukana. Metsäusko on jakautunut pohjoiseen ja eteläiseen haaraan. Pohjoinen haara esiintyy Linnavuoressa. Siihen on sekoittunut paikallisia uskomuksia. Eteläinen haara on taas lähes kaikkialla muualla harjoitettava haara, joka on paljon konservatiivisempi.

Metsäuskoon uskotaan suuresti Linnavuoressa. Muissa lääneissä saattaa on pieniä uskonnollisia yhteisöjä, kuten Loimuvuoressa sekä Tresahoffissa.

Opit ja uskomukset

Metsäuskon oppien mukaan ihmisiä ympäröivä luonto on pyhä ja sitä pitää suojella. Luonto tarjoaa ihmisille ruokaa, vettä, materiaaleja ja turvaa. Ettei jumalia suututeta, ennen luonnon antimien ottamista on tarjottava jumalille jotain vastineeksi. Se on usein esimerkiksi ruokaa, työkaluja tai harvoissa tapauksissa eläimiä. Eri vuodenaikoina palvotaan eri jumalaa. Uskomusten mukaan kuollessa pääsee hetkellisesti sen jumalan huostaan, jonka vuodenaikana kuoli.

Pyhät paikat

Kaikki pyhät alueet liittyvät luontoon. Pyhiä paikkoja ovat esimerkiksi Beerenburgin keskiosassa sijaitsevat turkoosit järvet, Iso-Kaksonen ja Vähä-Kaksonen. Ne liittyvät etenkin kesään ja silloin siellä pidetään tapahtumia kesän jumalan, Sommerin kunniaksi. Muita pyhiä paikkoja on mm. Sumpsfee Beerenburgissa, Mt. Beerenburg, Blauteich Revaliassa ja Steininsel Tresahoffin kaupungin edustalla. Muita mainitsemisen arvioisia pyhiä paikkoja on myös Terra, maailman suurin tulivuori Loimuvuoressa.

Jumalat

Winter

Winter edustaa kuolemaa, epätoivoa, kylmyyttä, sotaa ja vihaa. Hän on jumalista pelätyin ja hän johtaa kuoleman valtakuntaa, manalaa. Winter kuitenkin rankaisee pahoista teoista ihmisiä kuolemaan, ja jumalat kunnioittavat häntä siitä. Hänelle uhrataan harvoin, sillä kuolemaa ei palvota, ellei ole kyse hätätapauksessa. Hätätapauksissa voidaan Winteriltä pyytää apua esimerkiksi sotaretkelle. Hänen vuokseen vietetään uuttavuotta. Winterin lempieläin on sika ja hän pitää kovasti keitoista ja lihasta. Hän taistelee aina talven ja kevään välillä Frühlinga vastaan, hävittyään hän palaa kuoleman valtakuntaan.

Frühling

Frühling edustaa elämää, valoa, ja toivoa. Uskomusten mukaan hän herättää pelaajan aina manalasta. Hän käy ikuista taistelua Winteriä vastaan ja aina, kun Frühling voittaa, alkaa kevät. Taistelun päätyttyä hän aloittaa luonnon herättämisen eloon. Hän nauttii huomiosta hyvinkin paljon, ja kun hän ei sitä saa, hän masentuu ja takatalvi iskee. Frühlingin lempieläin on kana ja hän pitää piirakoista sekä omenoista. Frühlingin vuoksi vietetään piirakkajuhlaa alkukeväästä ja elämänjuhlaa loppukeväästä.

Sommer

Sommer edustaa lämpöä, vehreyttä, hedelmällisyyttä, iloa ja onnellisuutta. Hänet kuvataan usein hyvin iloisena, mutta vihaisena hän aiheuttaa lämpöaaltoja sekä kuivuutta. Uskomusten mukaan hän on nainen. Hän rehevöittää metsiä ja luo lämpöä. Sommerin lempieläin on lehmä, sekä hän pitää kukista, leivästä ja maidosta. Hänen vuokseen vietetään kukkajuhlaa heinäkuussa. Kaksosjärvet Beerenburgissa uskotaan olevan Sommerin kyyneleitä.

Herbst

Herbst edustaa vettä, satoa, värejä ja surua. Hän on monen mielestä jumalista tärkein, sillä hän ylläpitää satoa ja ilman häntä, se kuivuisi. Hän on usein todella masentunut, jolloin sataa vettä. Tästä johtuu myös ihmisten keskuudessa syysmasennus. Iloisena kuitenkin Herbst järjestää vielä muutamia aurinkoisia ja lämpimiä päiviä. Vihaisena hän kuivuttaa satoa ja nälänhätä iskee. Herbstin lempieläin on lammas, joita hän välillä tykkää värjätä. Herbst pitää marjoista ja sienistä, sekä maalaamisesta, joten ruska-aika on hänen suuri taidonnäyteensä. Hänen vuokseen vietetään kekriä, marjajuhlaa ja sadejuhlaa.

Metsäuskon rakennukset

Metsäuskossa pyhät rakennukset ovat usein vanhoja kivimuodostelmia joilla on jonkinlainen uskonnollinen merkitys. Uskonnon seremoniat pidetään temppeleissä, jotka yleensä sijaitsevat luonnon helmassa, mutta lähellä kaupunkeja.

Temppelit

Metsäuskon temppelit sijaitsevat yleensä pyhillä paikoilla, lähellä kaupunkeja. Isoimmat uskonnolliset tapahtumat yleensä järjestetään temppeleissä. Temppeleissä on neljä porttia, jokaiselle jumalalle oma. Porttien välissä on tolpat. Tällä hetkellä metsäuskolla on kaksi temppeliä toinen Beerenburgissa ja toinen Linnavuoressa.

Alttarit

Jokaiselle jumalalle on pyhitetty oma alttari, mitkä yleensä sijaitsevat sille jumalalle tärkeällä paikalla. Nämä alttarit sijaitsevat kaikki Beerenburgissa, sillä uskonto lähti alunperin leviämään sieltä muualle maailmaa. Muita alttareita löytyy myös yleensä pyhiltä paikoilta, joilla voi käydä esimerkiksi uhraamassa.

Winterin alttari sijaitsee Beerenburgin yhdellä korkeimmista kohdista. Sitä ei käytetä lähes koskaan, sillä talvea ja kuolemaa ei palvota, ainoastaan hätätapauksissa.

Frühlingin alttari sijaitsee n. 100 palikan päästä Beerenburgin keskustasta. Uskomusten mukaan Frühling tulee lepäämään alttarin lähelle voitettuaan Winterin, tästä syystä alttari on myös rakennettu tänne.

Sommerin alttari sijaitsee saarella Iso-Kaksosella. Uskomusten mukaan Sommer tykkää istua alttarin luona olevaa puuta vasten ja valvoa sen luota ihmisiä Kaksosjärvillä.

Herbstin alttari sijaitsee Sumpfseen rannalla olevalla niemellä. Uskomusten mukaan Sumpfseen vesi on sadevettä, jolla Herbst kastelee pellot ja se on hyvin ravinteikasta vettä.

Juhlapyhät

Nämä ovat metsäuskossa vietettäviä juhlapyhiä ja -päiviä.

Juhlapäivä	Päivämäärä	Mitä?
Uusivuosi	1.1	Uusivuosi on juhlapyhä, jota vietetään aina uutenavuotena. Sitä vietetään jumala Winterin kunniaksi kiitokseksi siitä, että hän pitää meitä hengissä talvella. Juhlallisuudet ovat pieniä, niihin kuuluu ainoastaan uhraaminen ja rukoilu.
Piirakkajuhla	12.3	Piirakkajuhla on alkukeväästä vietettävä juhlapyhä, joka on pyhitetty jumala Frühlingille. Se on monen lapsen lempijuhla, sillä juhlallisuuksiin kuuluu piirakoiden ja muiden leivonnaisten uhraaminen ja syöminen.
Esi-isien päivä	4.4	Esi-isien juhlapäivää vietetään huhtikuussa ja se on metsäuskon tärkein juhlapäivä. Silloin muistellaan menneitä esi-isiä yhdessä muun suvun kanssa ja syödään hyvin.
Elämänjuhla	12.5	Elämänjuhla on loppukeväästä vietettävä juhlapyhä Frühlingin kunniaksi. Juhlaa vietetään siksi, koska Frühling herättää meidät aina kuolleista, ettemme jää ikuisesti kuoleman valtakuntaan. Juhlallisuuksiin kuuluu uhraaminen, sekä uskonnollinen seremonia.
Keskikesän juhla	20.6	Keskikesän juhla, ts. juhannus on keskikesällä vietettävä juhlapäivä. Juhannuksena uidaan, saunotaan ja syödään hyvin. Sekä osalle… järkyttävä määrä marjaviiniä. Beerenburgin herttuan ei ainakaan tarvitse ihmetellä, miksi juuri juhannuksena Kaksosjärven rannalle huuhtoutuu 2 ruumista seuraavana päivänä.
Kukkajuhla	17.7	Kukkajuhla on heinäkuussa vietettävä juhapyhä, jumala Sommerin kunniaksi. Juhlallisuuksiin kuuluu kukkien uhraaminen Sommerille. Yleensä myöskin parhaat viinipullot avataan kukkajuhlan aikaan.
Kekri	4.9	Kekri on syyskuussa vietettävä sadonkorjuujuhla. Sitä vietetään jumala Herbstin kunniaksi. Juhlallisuuksiin kuuluu sadon siunaaminen ja rukoilu hyvän sadon puolesta, sen jälkeen se korjataan.
Marjajuhla	10.10	Marjajuhla on keskisyksystä vietettävä juhla, jolloin marjasato on juuri parhaimmillaan. Sitä vietetään jumala Herbstin kunniaksi. Juhlallisuuksiin kuuluu marjojen syöminen ja marjastaminen. Juhla on erittäin tärkeä von Beerenburgin suvulle.
Sadejuhla	24.11	Sadejuhla on monen mielestä juhlapyhistä tärkein. Sitä vietetään jumala Herbstin kunniaksi loppusyksystä. Juhlallisuuksiin kuuluu uskonnollinen seremonia, sadetanssit ja uhraaminen
Valojuhla	26.12	Valojuhla on talvipäivänseisauksen jälkeen vietettävä juhla, jossa juhlitaan päivän pidentymistä. Juhlallisuuksiin kuuluu hyvin syöminen ja lyhtyjen ripustaminen.

Kirjallisuutta

Metsäuskon jumalat ja tarinat, osa 1. Beerenburgin kirjasto.

Metsäuskon rituaalit, riitit ja rukoukset.

Metsäuskon historia. (tulossa)