Ero sivun ”Lainsäädäntö” versioiden välillä

KKWikistä
(Keskushallintoa koskevat lakikategoriat poistettu, ja pykälät on siirretty valtakunnan vallan järjestyslakiin. Kielioppiasiat valtakunnan vallan järjestyslaissa huollettu. Ei sisällöllisiä muutoksia.)
Rivi 248: Rivi 248:
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
 
| N = 2
 
| N = 2
−
| Sisältö = Kuningaskunnan ylähuone koostuu keskushallinnon lordeista ja ladyista sekä vastaavista provinssi lordeista ja ladyistä (herttuat). Ylähuonetta johtaa kruunun lordi ja hänen poissaollessa lordi Oikeus. Ylähuoneen kokoukset kutsutaan koolle kruunun lordin toimesta ja niiden ajoitukset ovat turvaluokitettu valtakunnan salaisuudeksi lordien henkilösuojauksen takia. Ylähuoneen tehtäviä määrittelee kruunun intressi, diplomatia, valtakunnallinen kaupankäynti sekä läänien lordien oikeudelliset sekä yhteiskunnalliset asiat. Äänestyksissä ja toiminnassa käytetään [[Ylähuone|ylähuoneen tietoja]]. Lordit ovat velvoitettuja edustamaan lääniään ylähuoneen kokouksissa.
+
| Sisältö = Kuningaskunnan ylähuone koostuu keskushallinnon lordeista ja ladyista sekä vastaavista provinssilordeista ja -ladyista (herttuat). Ylähuonetta johtaa kruunun lordi ja hänen poissaollessaan lordi Oikeus. Ylähuoneen kokoukset kutsutaan koolle kruunun lordin toimesta ja niiden ajoitukset ovat turvaluokitettu valtakunnan salaisuudeksi lordien henkilösuojauksen takia. Ylähuoneen tehtäviä määrittelee kruunun intressi, diplomatia, valtakunnallinen kaupankäynti sekä läänien lordien oikeudelliset sekä yhteiskunnalliset asiat. Äänestyksissä ja toiminnassa käytetään [[Ylähuone|ylähuoneen tietoja]]. Lordit ovat velvoitettuja edustamaan lääniään ylähuoneen kokouksissa.
 
}}
 
}}
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
 
| N = 3
 
| N = 3
−
| Sisältö = Alahuone, joka koostuu ainoastaan gentryn jäsenistä ja on yhden gentryn jäsenen puheenjohtama (sen joka omistaa alahuonetta koskevan privilegion), ainoa tehtävä on tehdä yhteiskunnallisia ehdotuksia ylähuoneelle.
+
| Sisältö = Alahuone koostuu ainoastaan gentryn jäsenistä ja on yhden gentryn jäsenen puheenjohtama. Puheenjohtajana toimii hän, joka omistaa alahuonetta koskevan privilegion.{{Kappale}}
 +
Alahuoneen ainoa tehtävä on tehdä yhteiskunnallisia ehdotuksia ylähuoneelle.
 
}}
 
}}
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
Rivi 315: Rivi 316:
 
}}
 
}}
  
−
== Oikeuskansleri ja lainmuodostus ==
 
−
Oikeuskansleri kirjaa julki kuninkaan allekirjoittamat lait seuraavalla prosessilla:
 
−
 
−
{{Pykälä
 
−
| N = 1
 
−
| Sisältö = Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin. Jokaista lakikokoelman muutosta edeltää lausunto-käsittely, johon osallistuu kuninkaan nimittämiä asiantuntijoita, sekä kruunun neuvonantaja. Eri lausuntojen ja draftien perusteella oikeuskansleri pyytää kuninkaalta lakiin allekirjoituksen, jonka jälkeen se lisätään tai muutetaan lakikokoelmaan. Kukaan ei tee valtakunnallista lakia yksin kokoelmaan.
 
−
}}
 
−
{{Pykälä
 
−
| N = 2
 
−
| Sisältö = Läänien ladyt/lordit voivat tehdä lakipaketteja. Lakipaketit ratifioidaan voimassa oleviksi laeiksi kruunun lordin kautta. Paikallislait eivät saa aiheuttaa ristiriitaa kuninkaan lakien kanssa. Jos kuningas on [[Kuninkaan edictit ja päiväkäskyt|edictillä]] jo päättänyt asiasta, on kuninkaan sana päättävä kaikki oikeudelliset pohdinnat asian osalta.
 
−
}}
 
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
−
| N = 3
+
| N = 5
−
| Sisältö = Tämä on poikkeus ensimmäiseen pykälään, ja laukaisee automaattisesti kuninkaan toisen edictin.
+
| Sisältö = Oikeuskansleri ja lainmuodostus{{Kappale}}
−
 
+
Oikeuskansleri kirjaa julki kuninkaan allekirjoittamat lait seuraavalla prosessilla:{{Kappale}}
−
Oikeuskansleri ja kruunun neuvonantaja voivat ohittaa lausuntokierroksen ja säätää lakeja kiirellisesti. Tämä toimenpide vaatii aina oikeuskanslerin ja kruunun lordin yhteisen päätöksen tarpeellisuudesta. Kruunun neuvonantaja voi ohittaa koko prosessin edict 2 johdosta vastaten muutoksista kuninkaalle.
+
'''5.1§'''
−
}}
+
Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin. Jokaista lakikokoelman muutosta edeltää lausunto-käsittely, johon osallistuu kuninkaan nimittämiä asiantuntijoita, sekä kruunun neuvonantaja. Eri lausuntojen ja draftien perusteella oikeuskansleri pyytää kuninkaalta lakiin allekirjoituksen, jonka jälkeen se lisätään tai muutetaan lakikokoelmaan. Kukaan ei tee valtakunnallista lakia yksin kokoelmaan.{{Kappale}}
−
{{Pykälä
+
'''5.2§'''
−
| N = 4
+
Läänien ladyt/lordit voivat tehdä lakipaketteja. Lakipaketit ratifioidaan voimassa oleviksi laeiksi kruunun lordin kautta. Paikallislait eivät saa aiheuttaa ristiriitaa kuninkaan lakien kanssa. Jos kuningas on [[Kuninkaan edictit ja päiväkäskyt|edictillä]] jo päättänyt asiasta, on kuninkaan sana päättävä kaikki oikeudelliset pohdinnat asian osalta. {{Kappale}}
−
| Sisältö = Oikeuskanslerin esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.  
+
'''5.3§'''
 +
Tämä on poikkeus ensimmäiseen pykälään, ja laukaisee automaattisesti kuninkaan toisen edictin.{{Kappale}}
 +
Oikeuskansleri ja kruunun neuvonantaja voivat ohittaa lausuntokierroksen ja säätää lakeja kiirellisesti. Tämä toimenpide vaatii aina oikeuskanslerin ja kruunun lordin yhteisen päätöksen tarpeellisuudesta. Kruunun neuvonantaja voi ohittaa koko prosessin edict 2 johdosta vastaten muutoksista kuninkaalle.{{Kappale}}
 +
'''5.4§'''
 +
Oikeuskanslerin esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.  
 
}}
 
}}
−
 
−
== Kuninkaan kaartinkomentaja ==
 
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
−
| N = 1
+
| N = 6
−
| Sisältö = Kuninkaan kaartin komentajan vastuuna koko valtakunnan turvallisuustilanne. Hän työskentelee tiiviissä yhteistyössä valtakunnan oikeuskanslerin sekä ajoittain kruunun neuvonantajan ohjeistuksella. Kaartin komentaja joutuu tekemään kenttäpäätöksiä ja turvallisuussuunnittelua. Lisäksi komentaja kouluttaa jatkuvasti kuninkaan kaartia ja kehittää kaartilaisten toimintaa ja toimintaedellytyksiä. {{Kappale}}
+
| Sisältö = Kuninkaan kaartinkomentaja{{Kappale}}
 +
'''6.1§'''
 +
Kuninkaan kaartin komentajan vastuuna on koko valtakunnan turvallisuustilanne. Hän työskentelee tiiviissä yhteistyössä valtakunnan oikeuskanslerin sekä ajoittain kruunun neuvonantajan ohjeistuksella. Kaartin komentaja joutuu tekemään kenttäpäätöksiä ja turvallisuussuunnittelua. Lisäksi komentaja kouluttaa jatkuvasti kuninkaan kaartia ja kehittää kaartilaisten toimintaa ja toimintaedellytyksiä.{{Kappale}}
 
Kaartin komentaja vastaa myös kaartin rekrytoinnista, jokaisen läänin viimesijaisesta turvallisuudesta, oikeudenkäyntien turvallisuudesta, sekä yleisötapahtumissa kuninkaan ja aateliston turvallisuudesta. Mikäli herttualla on oman militian henkilöstöä paikalla asiassa toimitaan sopimuksen mukaan. {{Kappale}}
 
Kaartin komentaja vastaa myös kaartin rekrytoinnista, jokaisen läänin viimesijaisesta turvallisuudesta, oikeudenkäyntien turvallisuudesta, sekä yleisötapahtumissa kuninkaan ja aateliston turvallisuudesta. Mikäli herttualla on oman militian henkilöstöä paikalla asiassa toimitaan sopimuksen mukaan. {{Kappale}}
−
Viimesijaisesti kaikissa oikeudellisissa kiistoissa oikeuskansleri päättää siviililain puitteissa. Kaartin komentajalla on varsin korkea turvaluokitus ja siten lähes kaikki mitä hän tekee on vaitiolovelvollista virantoimitusta.
+
Viimesijaisesti kaikissa oikeudellisissa kiistoissa oikeuskansleri päättää siviililain puitteissa. Kaartin komentajalla on varsin korkea turvaluokitus ja siten lähes kaikki mitä hän tekee on vaitiolovelvollista virantoimitusta.{{Kappale}}
−
}}
+
'''6.2§'''
−
{{Pykälä
+
Kuninkaan kaartinkomentajan esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.
−
| N = 2
 
−
| Sisältö = Kuninkaan kaartinkomentajan esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.
 
−
}}
 
−
 
 
−
== Kruununvouti ==
 
−
{{Pykälä
 
−
| N = 1
 
−
| Sisältö = Kruununvoudin tehtävänä on kerätä yhteistyössä kaartin kanssa läänien veroja, kehittää verolainsäädäntöä yhteistyössä oikeuskanslerin kanssa, sekä ylläpitää erilaisia mahdollisia rekisteritietoja. Kruununvouti vahtii valtakunnan taloutta, mittaa läänien taloudellista onnistumista sekä miettii yhteistyössä kruunun neuvonantajan kanssa mm. rahan kierron, inflaation ja erilaisten ekonomisten kriisien tilanteissa.
 
−
{{Kappale}}
 
−
Kruununvoudilla on velvoite kerätä valtakunnallista tietoa rahasta, julkisista omistuksista, maaomistuksista ja erilaisista läänien projekteista. Tämä tieto on turvaluokitettua tietoa, josta kruununvoudilla on vaitiolovelvollisuus.
 
 
}}
 
}}
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
−
| N = 2
+
| N = 7
−
| Sisältö = Kruununvoudin esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.
+
| Sisältö = Kruununvouti{{Kappale}}
 +
'''7.1§'''
 +
Kruununvoudin tehtävänä on kerätä yhteistyössä kaartin kanssa läänien veroja, kehittää verolainsäädäntöä yhteistyössä oikeuskanslerin kanssa, sekä ylläpitää erilaisia mahdollisia rekisteritietoja. Kruununvouti vahtii valtakunnan taloutta, mittaa läänien taloudellista onnistumista sekä miettii yhteistyössä kruunun neuvonantajan kanssa mm. rahan kierron, inflaation ja erilaisten ekonomisten kriisien tilanteissa.{{Kappale}}
 +
Kruununvoudilla on velvoite kerätä valtakunnallista tietoa rahasta, julkisista omistuksista, maaomistuksista ja erilaisista läänien projekteista. Tämä tieto on turvaluokitettua tietoa, josta kruununvoudilla on vaitiolovelvollisuus.{{Kappale}}
 +
'''7.2§'''
 +
Kruununvoudin esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.
 
}}
 
}}
−
 
−
== Maaherra ==
 
−
 
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
−
| N = 1
+
| N = 8
−
| Sisältö = Maaherra vastaa valtakunnan kaavoituksesta, erilaisista valtakunnallisista projekteista kuten laiva ja tieverkostoista, pääkaupungista sekä koko valtakunnan rakennuskannan laadusta. {{Kappale}}
+
| Sisältö = Maaherra{{Kappale}}
 +
'''8.1§'''
 +
Maaherra vastaa valtakunnan kaavoituksesta, erilaisista valtakunnallisista projekteista kuten laiva- ja tieverkostoista, pääkaupungista sekä koko valtakunnan rakennuskannan laadusta. {{Kappale}}
 
Maaherralla on oikeus jättää purkupyyntöjä tai korjauspyyntöjä eri rakennuksista oikeudellisena päätöksenä. Asiasta voi tehdä valituksen oikeuskanslerille, joka päättää riitatilanteissa valitusasian. {{Kappale}}
 
Maaherralla on oikeus jättää purkupyyntöjä tai korjauspyyntöjä eri rakennuksista oikeudellisena päätöksenä. Asiasta voi tehdä valituksen oikeuskanslerille, joka päättää riitatilanteissa valitusasian. {{Kappale}}
−
Maaherran tietoja, kaavatietoja ja erilaisia valtakunnallisesti tärkeiden projektien tietoja koskee vaitiolovelvollisuus.
+
Maaherran tietoja, kaavatietoja ja erilaisia valtakunnallisesti tärkeiden projektien tietoja koskee vaitiolovelvollisuus.{{Kappale}}
−
}}
+
'''8.2§'''
−
{{Pykälä
+
Maaherran esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.
−
| N = 2
 
−
| Sisältö = Maaherran esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.
 
 
}}
 
}}
  

Versio 6. maaliskuuta 2022 kello 16.30

Lainsäädäntö on kokoelma kirjoituksia, jotka määräävät Kuningaskunnan yhteiskunnan säännöistä ja toiminnasta. Lakien rikkomisesta voi seurata pelin sisäisiä rangaistuksia. Lakeja ei pidä sekoittaa pelisääntöihin, joista voi saada palvelimen laajuisia rangaistuksia.

Siviililaki

1 §

Kuninkaan valta on absoluuttinen. Kuningas omistaa kaiken maan ja jakaa sitä vasalleilleen hoidettavaksi. Kuninkaalla on valta tehdä muutoksia päätöksiin, lainsäädäntöön, tuomioihin ja oikeuskäsittelyihin julistuksilla, eli kuninkaallisilla päiväkäskyillä, jotka ovat kuninkaan tahdonilmauksia.
Kukaan muu kuin kuningas ei voi poistaa tai asettaa päiväkäskyjä. Kuninkaan julistukset julkaisee kruunun neuvonantaja. Voimassa olevat kuninkaan julistukset/päiväkäskyt voi nähdä täältä.

2 §

Herttuoiden tehtävä on kuninkaan vasalleina kehittää heille myönnettyä maata, ja kerätä alueeltaan veroja. Herttuat voivat myös ostaa tai myydä maataan. Herttuat maksavat lääninsä tuotoista ja kerätyistä verovaroista kuninkaalle vasallisopimuksen asettaman määrän. Mikäli läänin hallinto on vaihtumassa, omaisuus menee uudelle läänin hallinnolle. Jos läänin hallinto vaihtuu, tapahtuu automaattinen valtakunnan takavarikko uuden lääninhallinnon omaisuuden suojelemiseksi. Takavarikon hoitaa yleensä kaarti tai muu keskushallinnon taho oikeuskanslerin pyynnöstä. Läänien takavarikoista ei voi valittaa mihinkään oikeusasteisiin.

3 §

Valtakunnan oikeusjärjestelmästä on vastuussa kuninkaan nimissä toimiva oikeuskansleri. Kehittää perustuslakeja, pitää yllä oikeudellisia standardeja, sekä toimia oikeudellisena auktoriteettina siviili- ja hovioikeusasteen oikeudellisissa kysymyksissä.

4 §

Kuningaskunnan alamaiseksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on asunut alueella nuhteetta riittävän ajan tai joka on todistettavasti toiminut Kuningaskunnan hyväksi.
Alamaisuus voidaan poistaa karkoittamalla, jolloin henkilöstä tulee lainsuojaton. Lainsuojattomilla henkilöillä ei ole perusoikeuksia, eikä heidän murhaaminen ole rangaistavaa. Lainsuojattomuus ei kuitenkaan koske orjia, koska orjat ovat omaisuutta ja heidän tappamistaan käsitellään omaisuuteen kohdistuvana rikoksena.

5 §

Irtolaiset ovat henkilöitä, joilla ei ole Kuningaskunnan alamaisuutta. Irtolaisia tulee kohdella kunnioittaen, vaikka Kuningaskunnan laki ei anna heille erityistä suojaa.

6 §

Kuningaskunnassa jotkin erityisoikeudet vaativat privilegion ostamisen oikeuskanslerilta tai kruunun lordilta.

7 §

KESKEN Kaksintaistelut .

8 §

Oikeuskanslerilla on kenttäteloitusoikeudet kuninkaanlinnan alueella.

9 §

Mikäli läänillä on oma lakijärjestelmä, läänin lait ottavat preferenssin hovioikeuden sekä korkeimman oikeuden käsittelyissä, mikäli mikään edict ei toisin määrää.

10 §

Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen toimittamalla valituksen tuomiosta kuninkaan linnalle pääkaupunkiin oikeuskanslerille. Myös hovioikeuden tuomiosta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen; molempien oikeusasteiden valituslupia ja käsittelyiden myöntöjä tekee oikeuskansleri. Valitukset voidaan molemmissa tapauksissa evätä oikeuskanslerin toimesta, ellei edict toisin määrää.

11 §

Kuninkaan alamaisilla käsittäen kaikki säädyt on oikeus lähettää kirjallinen rikosilmoitus tai antaa vartijalle suullinen rikosilmoitus haastattelumuotoisesti. Rikosilmoitus kannattaa tehdä usein kirjallisena, koska suullisena sen käsittely voi viivästyä merkittästi. Mikäli läänillä ei ole vartiostoa tai vartijoita saatavilla, rikosilmoitus lähetetään kirjallisesti kaartille kuninkaan linnalle. Rikosilmoituksessa kerrotaan nimi, päivämäärä, rikostapahtumaan osallistuneet henkilöt, teot, sekä syytetyt rikokset sekä selostetaan tapahtumat kronologisessa järjestyksessä.

12 §

Kuninkaan alamaisilla on oikeus puolustaa omaa elämäänsä hätävarjelulla. Kuitenkin jos hätävarjelua on liioiteltu, niin tuomari käsittelee tapausta väkivaltarikoksena tai pahempana rikoksena. Hätävarjelun tarve täytyy olla osoitettavissa, ja myös tapahtuman henkilöiden säädyt tulee huomioida tuomioharkinnassa kruunun intressin takia.

13 §

KESKEN (valuuttalaki)

Rikoslaki

» Pääartikkeli: Rikoslaki

Verolaki

Näiden lakien täydentäminen ja muodostaminen kruununvoudin vastuulla normaalin lainmuodostusprosessin puitteissa.

1 §

Yksityishenkilöiden kaupan ja palveluiden verotuksen määrä on 20% kaikissa lääneissä, ellei alakohtaisesti toisin määritellä (palkoista ei makseta veroa).

2 §

Yhteisöjen, yritysten ja muun toiminnan verotuksessa sovitaan paikallisesti pykälän 1 § mukaisesti tai läänin omien lakien mukaan, mikäli herttualla/herttuattarella on kuninkaan myöntämä paikallislain muodostusoikeus. Verotusaste ei voi olla matalampi kuin 20% eli veroja ei voi kiertää yrityksillä. Verot maksetaan joko yrityksenä tai yksityishenkilönä.

3 §

Läänien kuukausittaisesta tulosta kuuluu kuninkaalle vasallisopimuksen mukaan 25-enemmän % riippuen läänin keskushallinnon vaikutusten tarpeista, ellei toisin määritellä kuninkaan taholta. Tulo lasketaan läänien menojen jälkeen. Luonnollisesti tappiolla oleva lääni ei voi tuottaa verotuloja. Jos lääni on tappiollinen kuukausia, Kuningas voi ottaa läänin hallinnon syyniin.

4 §

Läänit voivat määritellä omat veromääränsä maan ja kiinteistöjen verotukselle. Näissä täytyy huomioida kohteen arvo sekä tienauspotentiaali. Tältä osin verotus ei voi ylittää kohteen tienauspotentiaalia yli 20%.

5 §

Lumouksien (enchantit) vähittäishinta on 40x, Läänin osa lumouksien tuotosta on 80% magia ammattien harjoittajilta ja 50% uskontojen harjoittajilta.

6 §

Kaupan verotuslakipykälä. Lääneille menevät verot esimerkiksi kaikesta kaupankäynnistä maksetaan viikoittain (esimerkiksi käsikauppa, yksityishenkilöiden maakaupat, laivakaupat, kiinteistökaupat, vuokrat. Ylipäätään mikä tahansa kaupankäynnistä saatu hyöty tai pääomatuloksi nähtävä asia on veronalaista. Kauppa-arkuja ei lasketa koska ne hoitavat verot automaattisesti kruunun signature magialla läänin tilille. Veron määrää säätelee verolain 1§.


Patenttilaki

Näiden lakien täydentäminen ja muodostaminen oikeuskanslerin vastuulla normaalin lainmuodostusprosessin puitteissa.

1 §

Muiden omistusoikeuksien lisäksi omistusoikeudessa tunnustetaan immateriaalioikeudet kuten kirjat, brändit, ideat,tuotemerkit. Näiden tuotesuojien rikkomuksia käsitellään rikoslaissa omistusoikeuden rikkomisena. Kirjoihin ja nimiin liittyvät oikeudet ovat aina tekijällään ellei tekijä ole myynnyt tai luovuttanut näitä oikeuksia toiselle taholle.

2 §

Valtakunnallisten tahojen nimen, symbolismin ja paikannimien käyttäminen brändeissä ja tuotemerkeissä omistaa aina kokonaisuutta hallinnoiva taho, kuten läänin nimikeen omistaa läänin herttua. Mikäli haluat käyttää esim lääni tai kruunun nimikettä siihen on kysyttävä erillinen lupa ennen brändin tai tuotemerkin patentointia. Myös henkilöillä on nimisuoja (eli ei voi ilman lupaa laittaa toisen nimeä tuotteeseen).

3 §

Ensisijaisesti oikeuskansleri, toissijaisesti kruunun lordi ylläpitää tämän lain alla olevaa tuotemerkki ja brändi patenttirekisteriä. Jos haluat patentoida tuotemerkkisi tai brändin lähetä avoin patenttihakemus oikeuskanslerille. Patenttihakemuksen käsittelymaksu on 100x joka maksetaan oikeuskanslerille. Liian yleisiä nimikkeitä ei voi patentoida tietyn henkilön nimelle.

Tuotemerkit ja brändit, sekä patentin omistaja

  • Alveron collection vaatetuotemerkki, Termesh
  • Termesh collection vaatetuotemerkki, Termesh
  • Kuninkaallinen mallisto vaatetuotemerkki, Termesh

Maankäyttö-, kaavoitus- ja kiinteistölaki

Näiden lakien täydentäminen ja muodostaminen maaherran vastuulla normaalin lainmuodostusprosessin puitteissa.

1 §

Rakentamisessa mielellään noudatetaan alue/kortteli/läänikohtaisesti tyylejä X.

2 §

Läänien alueita kaavoittaa läänin herttua tai hänen työntekijä, mukaanlukien vesi- ja merialueet.

3 §

Alueiden, tonttien, talojen, kiinteistöjen ja erilaisten laivojen ja muiden kiinteiden tai konventionaalivälineiden omistuksesta tulee tehdä omistuskirja. Kaikki mitkä tarvitsevat kaavoituksen siis kirjataan omistukseksi läänissä ja tästä tehdään kopio omistajille, läänille sekä kruununvoudille (lääni toimittaa omistus- ja sopimuskirjat kruununvoudille). Mikäli kohde on vuokralla, mutta läänin omistuksesta, tästä ilmoitetaan läänin kirjanpidossa läänin verojen kohdalla.

4 §

Jokainen läänin kaupunki kaavoitetaan etukäteen. Kaavoituksella pyritään tasapainoisuuteen jotta millekkään läänille ei tulisi rigged tilannetta logistiikan suhteen. Valtakunnallisesta logistisesta kaavoituksesta voi herttua kysyä kruunun lordilta.

5 §

Läänien kaivokset ja niistä saatavat kaivannaiset ovat läänin lordin omaisuutta. Kaivannaisista maksetaan 20% kaivajapalkkio mainareille ja muille sivutoimisille mainareille. Luvaton malmin tai maa-ainesten tai kaivoksista tuotettujen materiaalien ottaminen on rikos.

6 §

Kartanoiden rakentaminen on Maaherran valvonnassa. Kun suunnittelet kartanon rakentamista ja sinulla on kyseiseen rakennukseen lääniltä lupa ja privilegiot kunnossa, tarkista maaherralta että suunnitelmasi on rakennustandardien mukainen. Tämä todetaan jo suunnitteluvaiheessa projektin kokoluokan, mittakaavan sekä pinta-alan suhteen. Maaherra on velvoitettu näiltä osin antamaan suosituksia hyvän rakennuskannan takaamiseksi. Kartanoiden rakentamista määrittelee myös paikalliselta lordilta saadut luvat projektin kohdalla. Lordit voivat määritellä omat rakennustensa standardit itse omassa läänissään.

7 §

Linnojen rakentaminen on Maaherran valvonnassa. Kun suunnittelet linnan rakentamista ja sinulla on kyseiseen rakennukseen lääniltä lupa ja privilegiot kunnossa, tarkista maaherralta että suunnitelmasi on rakennustandardien mukainen. Tämä todetaan jo suunnitteluvaiheessa projektin kokoluokan, mittakaavan sekä pinta-alan suhteen. Maaherra on velvoitettu näiltä osin antamaan suosituksia hyvän rakennuskannan takaamiseksi. Linnojen rakentamista määrittelee myös paikalliselta lordilta saadut luvat projektin kohdalla. Lordit voivat määritellä omat rakennustensa standardit itse omassa läänissään.

8 §

Suurimpien rakennusprojektien kohdalla kannattaa kysyä maaherran ja paikallisen läänin lordin mielipidettä sekä hankkia lordilta lupa. Mikäli projekti on rakentamisen suhteen laajaa, laajasti näkyvä kokonaisuus tai kyseinen rakenne mahdollisesti vaikuttaisi valtakunnalliseen kaavaan projektin vetäjän tulee olla yhteydessä sekä asiaa koskeviin paikallisiin lordeihin sekä maaherraan.

Kuninkaan kaartin laki

Kuningaskunnassa lainsäädännön noudattamista valvoo kuninkaan kaarti. Kaartin erityisoikeuksista säädetään seuraavasti:

1 §

Kaarti saa pidättää rikollisia tai rikoksesta epäiltyjä. Epäiltyä saa tarvittavan tutkinnan ja välttämättömän vahingon estämisen ajan pitää vangittuna enintään kolme päivää. Tutkinta-ajan ylittämiseen tarvitaan oikeuskanslerin kirjallinen lupa.

2 §

Kaarti saa tutkia rikoksia ja kaartinkomentajan luvalla tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia sekä yksityisten henkilöiden asioita. Aateliston yksityisten alueiden tutkintaan tarvitaan sekä kaartinkomentajan että oikeuskanslerin luvat.

3 §

Kaarti tai sen jäsenistö ei saa vastaanottaa lahjuksia tai toimia puoleellisesti. Kaartilaisten tulee toimia aina valtakunnan edun ja lain määräämien ehtojen puitteissa.

4 §

Kaartin jäseneksi voidaan palkata tai määrätä kelpoisuusehdot täyttävä henkilö, jolla on nuhteeton tausta ja riittävä taitotaso. Kaartin jäsenille voidaan maksaa korvausta erillisen asetuksen mukaisesti.

5 §

Kaartin jäsenten tulee elää ja toimia nuhteettomasti ja asiallisesti. Kaartin jäsentä sitoo myös elinikäinen vaitiolovelvollisuus.

6 §

Kaartin jäsen voidaan erottaa kaartista kaartinkomentajan päätöksellä.

7 §

Kaartin toiminnan estäminen on kiellettyä. Kaartilla on oikeus mahdollistaa itselleen esteetön toiminta kaikissa tilanteissa, ellei jollain kuninkaan edictillä tai -asetuksella toisin määrätä.

8 §

Tutkintavankeutta voidaan jatkaa kaartinkomentaja päätöksellä, mikäli epäiltyä syytetään erittäin vakavasta rikoksesta, ja hänen vapauttamisensa aiheuttaisi vakavan turvallisuusuhan. Tutkintavankeutta voidaan jatkaa enintään viikon pituiseksi. Vakavissa epäilyissä aikaa säätelee viikosta ylöspäin oikeuskanslerin harkinta.

9 §

Kaartin harjoittamista rikostutkimuksista, kuulusteluista, tiedusteluista ja skenaariosuunniteluista, turvasuunnitteluista tehdään kaikista pöytäkirja kaartin arkistoon.
Pöytäkirjoihin ja eri dokumentteihin merkitään päivämäärä, tekijä, otsikko ja näiden jälkeen asiasisältö. Jos nämä perusmerkinnät on väärin, pöytäkirja tehdään uusiksi. Sakot Otsikoidaan Sakko, syy sakon antamisesta, kenelle osoitettu ja sakko summa ja mille taholle sakon tulee maksaa. Kaikista sakoista tehdään läänille ja oikeuskanslerille kopiot eli sakot aina kopioidaan kolmena kappaleena (kolmas menee rikkeen tekijälle).

10 §

Takavarikoiden yhteydessä, mikäli kyseessä on valtakunnallinen takavarikko kaikki irtaimisto ja arvokas tai strateginen takavarikon omaisuus siirtyy kyseiselle läänille, oli takavarikoivana osapuolena kaarti tai vartiosto tai militia. Mikäli läänin hallinto on vaihtumassa omaisuus menee uudelle läänin hallinnolle.

Vartiostojen laki

1 §

Vartiostot saavat pidättää rikollisia tai rikoksesta epäiltyjä. Rikostutkinnan pituudesta määritetään pykälässä 10. Mikäli henkilöstä tehdään syyte oikeudelle rikostutkimuksen harkinnan jälkeen, yksi vartija esiintyy käräjäoikeudessa rikostutkimuksen faktoihin nojautuen.

2 §

Vartiostot saavat tutkia rikoksia ja herttuan luvalla tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia sekä yksityisten henkilöiden asioita läänin alueella.

3 §

Vartija ei saa vastaanottaa lahjuksia tai toimia puolueellisesti. Vartijan tulee toimia aina valtakunnan edun ja lainsäädännön määrittelemien ehtojen puitteissa.

4 §

Vartijan tulee elää ja toimia nuhteettomasti ja asiallisesti. Vartijaa sitoo myös elinikäinen vaitiolovelvollisuus, joka voidaan rikkoa vain kaartin tutkinnassa kaartinkomentajan määräyksellä.

5 §

Vartijoiden laatua valvoo herttua. Herttua on ensisijainen taho joka voi lopettaa vartijan työsuhteen läänissä. Toissijaisesti työsuhteen katkaisee kaartin tutkimus tai kuninkaallinen edict toiminto.

6 §

Vartijat ovat velvoitettuja seuraamaan valtakunnallisia dokumentaatiokriteerejä. Rikostutkimuksista tehdään pöytäkirja, kuulusteluista tehdään pöytäkirja, sakoista tehdään kopiot, sekä takavarikoista tehdään dokumentti. Kaikista näistä lähetetään kuukausittain kopiot oikeuskanslerin arkistoon. Eli vartiostot tekevät jokaisesta dokumentista yhden kappaleen läänille, sekä toisen oikeuskanslerille.
Pöytäkirjoihin ja eri dokumentteihin merkitään päivämäärä, tekijä, otsikko ja näiden jälkeen asiasisältö. Jos nämä perusmerkinnät on väärin, pöytäkirja tehdään uusiksi. Sakot Otsikoidaan Sakko, syy sakon antamisesta, kenelle osoitettu ja sakko summa ja mille taholle sakon tulee maksaa. Kaikista sakoista tehdään läänille ja oikeuskanslerille kopiot eli sakot aina kopioidaan kolmena kappaleena (kolmas menee rikkeen tekijälle).

7 §

Vartijoiden voimankäytön ja muun toiminnan tulee tukea kruunun intressiä ja olla herttuan linjan mukaista toimintaa. Mikäli herttuan linja poikkeaa kruunun intressistä edictin märittelemällä tavalla vartijoiden on otettava herttua kiinni, näissä tapauksissa kriteerit määrittelee kruunun lordi edict II:lla. Mikäli vartija ei toteuta edictiä häntä epäillään välittömästi maanpetoksesta ja asia käsitellään hovioikeudessa oikeuskanslerin toimesta.

8 §

Vartijat voivat kenttäsakottaa pikkurikoksista suoraan ilman tuomiota mikäli rikokseen johtava teko havaitaan kentällä. Tällöin vartijat voivat ainoastaan sakottaa tuomioista, joissa on määriteltynä vain sakkorangaistus.

9 §

Vartijoiden toiminnasta voi valittaa läänin herttualle virkarikosvalituksena. Valitus täytyy kuitenkin tehdä laillisesti, mikäli valitus ei täytä laillisia standardeja virkarikokselle herttua voi hylätä valituksen ja lähettää valituksen dokumentin hylättynä oikeuskanslerille arkistointia varten.

10 §

Vartiostojen rikostutkinta-aika on normaalisti viikko. Mikäli eri lausuntojen hankinnat viivästyttävät tutkintaa voi tuomari antaa toisen viikon tutkinta-aikaa tutkintaa suorittavalle vartijalle. Muista ylityksistä pitää olla yhteydessä oikeuskanslerille. Heitteille jätettyjä rikoskeissejä kohdellaan virkarikoksena.

Valtakunnan vallan järjestyslaki

1 §

Oikeudellisesti kuningas hallitsee absoluuttisilla valtaoikeuksilla. Kuninkaalla on vapaus käyttää edictejä ja päiväkäskyjä valtakuntaa tasapainottaakseen tai muista syistä.
Kuninkaan edictejä julkaisee kruunun neuvonantaja edictin II määrittämänä. Kaikki edictien määrittelemä toiminta ohittaa kaikki muut lakiperustat, siksi niitä ei myöskään ole kovin paljon. Päiväkäskyillä kuningas voi myös tarvittaessa määritellä uusia lakeja.

2 §

Kuningaskunnan ylähuone koostuu keskushallinnon lordeista ja ladyista sekä vastaavista provinssilordeista ja -ladyista (herttuat). Ylähuonetta johtaa kruunun lordi ja hänen poissaollessaan lordi Oikeus. Ylähuoneen kokoukset kutsutaan koolle kruunun lordin toimesta ja niiden ajoitukset ovat turvaluokitettu valtakunnan salaisuudeksi lordien henkilösuojauksen takia. Ylähuoneen tehtäviä määrittelee kruunun intressi, diplomatia, valtakunnallinen kaupankäynti sekä läänien lordien oikeudelliset sekä yhteiskunnalliset asiat. Äänestyksissä ja toiminnassa käytetään ylähuoneen tietoja. Lordit ovat velvoitettuja edustamaan lääniään ylähuoneen kokouksissa.

3 §

Alahuone koostuu ainoastaan gentryn jäsenistä ja on yhden gentryn jäsenen puheenjohtama. Puheenjohtajana toimii hän, joka omistaa alahuonetta koskevan privilegion.
Alahuoneen ainoa tehtävä on tehdä yhteiskunnallisia ehdotuksia ylähuoneelle.

4 §

Salausluokituspykälä.

Salausluokitus 1 Ensimmäinen siviilioikeudellinen salaus. Tällaiset dokumentit ovat mm. omistuskirjoja, rikospöytäkirjoja sekä muita dokumentteja joita voidaan tarkastella oikeuden päätöksellä rikostutkinnassa ja oikeudessa avoimesti. Tuomari voi päättää tietyt pöytäkirjat avoimeksi, mikä mitätöi salausluokituksen. Dokumentteja käsittelevät virkamiesten ensimmäisen tierin tehtävät, kuten pankkivirkailijat, vartijat, sekä muut lupakäsittelyiden myöntäjät.

Salausluokitus 2 Siviilioikeudelliset korkeamman salausluokan dokumentit. Näiden salausta ei enää voi murtaa oikeuden päätöksellä, muutoin kuin ylemmän oikeusviranomaisen toimesta, ja tällöinkin korkeamman tahon luvalla. Näihin lukeutuu mm. arkistoidut oikeusjärjestelmän dokumentit, verokirjat, sekä eri virkamiesten välinen viestintä.

Salausluokitus 3 Valtakunnan toiminnalle paljastuessaan haitalliset dokumentit. Nämä ovat esimerkiksi sopimuksia, aluesopimuksia, erilaisia monimutkaisempia omistajuussuhde sopimuksia, diplomaattisia asiakirjoja, sekä suljettujen tuomioistuinkäsittelyiden päätöksiä. Näitä dokumentteja pidetään jo turvasäilössä erillisesti muusta dokumentaatiosta tai arkistoista.

Salausluokitus 4 Nämä dokumentit ovat korkeamman virkamiestason viestintää, sekä diplomaattista toimintaa ja sisäisiä järjestelmiä koskevia dokumentteja. Nämä voivat olla myös korkeimpien virkamiehien ja aatelisten kruunun suhteen tekemiä dokumentteja.

Salausluokitus 5 Mahdollisia vieraan vallan kanssa tehtyjä sopimuksia ja laajempia kruunun intressiä käsittelevää dokumentaatiota, johon on vielä pääsy muutamilla korkeimmilla virkamiehillä.

Salausluokitus 6 Tämän salausluokituksen sisällä olevat dokumentit ovat yksinomaan saatavilla vain tietylle valitulle virkamiehelle, sekä aristokraateille. Näitä dokumentteja säilytetään pelkästään kruunun turvasäilöissä. Dokumenttien siirtelyä, sekä käyttöä valvoo aristokraatit.

Salausluokitus 7 Aristokraattien välinen dokumentaatio, kenelläkään muulla ei ole mitään asiaa näihin papereihin, eivätkä ne kuulu kuin poikkeustilanteissa korkeimpien virkamiesten tiedonannon piiriin. Tällaisia dokumentteja voi olla esimerkiksi eri tyyppiset Harmaan vaiheen skenaariot tai valtakunnalliset esisopimukset ja suunnittelupaperit.

Järjestelmä toimii niin, että virkamiehille annetaan töiden mukaan tietty turvaluokitus. Näitä ei anneta yksilösyistä tai ego syistä vaan puhtaasti järjestelmäsyistä. Monella korkea-arvoisellakaan henkilöllä ei tule olemaan salausluokitus 2 korkeampaa luokitusta. Tarkoituksena on säännellä dokumentteihin pääsyä ja reguloida tiedon siirtoa ja dokumenttien säilytyksen standardia.

Esimerkkejä:

Salausluokitus 1

  • Vartijat
  • Insinöörit, arkkitehdit
  • Gentryn jäsenet [ellei muuten määritelty]

Salausluokitus 2

  • Tuomarit
  • Herttuat

Salausluokitus 3

  • Kaartilaiset
  • Militialaiset

Salausluokitus 4

  • Komentajien harkinnan varassa kaartin tai militian kapteeneja (ei kaikille)
  • Maaherra
  • Kruununvouti
  • Oikeuskansleri

Salausluokitus 5

  • Kruununvelho
  • Kaartinkomentaja
  • Militiankomentaja

Salausluokitus 6

  • (tilannesidonnainen, saatavuutta säätelee aristokraatit)

Salausluokitus 7

  • Aristokraatit

5 §

Oikeuskansleri ja lainmuodostus
Oikeuskansleri kirjaa julki kuninkaan allekirjoittamat lait seuraavalla prosessilla:

5.1§

Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin. Jokaista lakikokoelman muutosta edeltää lausunto-käsittely, johon osallistuu kuninkaan nimittämiä asiantuntijoita, sekä kruunun neuvonantaja. Eri lausuntojen ja draftien perusteella oikeuskansleri pyytää kuninkaalta lakiin allekirjoituksen, jonka jälkeen se lisätään tai muutetaan lakikokoelmaan. Kukaan ei tee valtakunnallista lakia yksin kokoelmaan.

5.2§

Läänien ladyt/lordit voivat tehdä lakipaketteja. Lakipaketit ratifioidaan voimassa oleviksi laeiksi kruunun lordin kautta. Paikallislait eivät saa aiheuttaa ristiriitaa kuninkaan lakien kanssa. Jos kuningas on edictillä jo päättänyt asiasta, on kuninkaan sana päättävä kaikki oikeudelliset pohdinnat asian osalta.

5.3§

Tämä on poikkeus ensimmäiseen pykälään, ja laukaisee automaattisesti kuninkaan toisen edictin.
Oikeuskansleri ja kruunun neuvonantaja voivat ohittaa lausuntokierroksen ja säätää lakeja kiirellisesti. Tämä toimenpide vaatii aina oikeuskanslerin ja kruunun lordin yhteisen päätöksen tarpeellisuudesta. Kruunun neuvonantaja voi ohittaa koko prosessin edict 2 johdosta vastaten muutoksista kuninkaalle.

5.4§

Oikeuskanslerin esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.

6 §

Kuninkaan kaartinkomentaja

6.1§

Kuninkaan kaartin komentajan vastuuna on koko valtakunnan turvallisuustilanne. Hän työskentelee tiiviissä yhteistyössä valtakunnan oikeuskanslerin sekä ajoittain kruunun neuvonantajan ohjeistuksella. Kaartin komentaja joutuu tekemään kenttäpäätöksiä ja turvallisuussuunnittelua. Lisäksi komentaja kouluttaa jatkuvasti kuninkaan kaartia ja kehittää kaartilaisten toimintaa ja toimintaedellytyksiä.
Kaartin komentaja vastaa myös kaartin rekrytoinnista, jokaisen läänin viimesijaisesta turvallisuudesta, oikeudenkäyntien turvallisuudesta, sekä yleisötapahtumissa kuninkaan ja aateliston turvallisuudesta. Mikäli herttualla on oman militian henkilöstöä paikalla asiassa toimitaan sopimuksen mukaan.
Viimesijaisesti kaikissa oikeudellisissa kiistoissa oikeuskansleri päättää siviililain puitteissa. Kaartin komentajalla on varsin korkea turvaluokitus ja siten lähes kaikki mitä hän tekee on vaitiolovelvollista virantoimitusta.

6.2§

Kuninkaan kaartinkomentajan esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.

7 §

Kruununvouti

7.1§

Kruununvoudin tehtävänä on kerätä yhteistyössä kaartin kanssa läänien veroja, kehittää verolainsäädäntöä yhteistyössä oikeuskanslerin kanssa, sekä ylläpitää erilaisia mahdollisia rekisteritietoja. Kruununvouti vahtii valtakunnan taloutta, mittaa läänien taloudellista onnistumista sekä miettii yhteistyössä kruunun neuvonantajan kanssa mm. rahan kierron, inflaation ja erilaisten ekonomisten kriisien tilanteissa.
Kruununvoudilla on velvoite kerätä valtakunnallista tietoa rahasta, julkisista omistuksista, maaomistuksista ja erilaisista läänien projekteista. Tämä tieto on turvaluokitettua tietoa, josta kruununvoudilla on vaitiolovelvollisuus.

7.2§

Kruununvoudin esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.

8 §

Maaherra

8.1§

Maaherra vastaa valtakunnan kaavoituksesta, erilaisista valtakunnallisista projekteista kuten laiva- ja tieverkostoista, pääkaupungista sekä koko valtakunnan rakennuskannan laadusta.
Maaherralla on oikeus jättää purkupyyntöjä tai korjauspyyntöjä eri rakennuksista oikeudellisena päätöksenä. Asiasta voi tehdä valituksen oikeuskanslerille, joka päättää riitatilanteissa valitusasian.
Maaherran tietoja, kaavatietoja ja erilaisia valtakunnallisesti tärkeiden projektien tietoja koskee vaitiolovelvollisuus.

8.2§

Maaherran esimiehenä toimii ylähuoneen kautta kruunun lordi.

Etikettilaki

1 §

Keskushallinnon lordeja ja korkeita aatelisia on puhuteltava kunnioittavasti ja asiaankuuluvasti etiketin mukaisesti.

Tuomioistuinlaki

1 §

Tuomarit

1) Käräjäoikeudessa on tuomarina läänin herttua, herttuan nimittämä tuomari, tai oikeuskansleri tai oikeuslaitoksen nimittämä tuomari.

2) Oikeuskansleri toimii hovioikeuden tuomarina. Hänen poissaolessaan tuomoita hoitaa kenttäoikeuskäsittelyllä kruunun lordi.

3) Kuningas toimii korkeimman oikeuden tuomarina. Hänen poissaollessaan korkeimman oikeuden tuomarina toimii kruunun edustaja, kruunun lordi.

4) Tuomioistuimessa voi lisäksi olla muita jäseniä siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään.

2 §

Tuomarin vala Tuomarin tai muun tuomioistuimen jäsenen virkaan astuessa ja ennen tehtäväänsä ryhtymistä on annettava seuraava tuomarinvakuutus: ”Minä N. N. vakuutan kunniani, ja omantuntoni kautta, että minä toimiessani virassani olevani uskollinen kruunulle, oikeudenmukaisuudelle, ja kunnioittavani perustuslakia ja lakia.”

3 §

Tuomarin velvollisuudet

Tuomari käyttää tuomiovaltaa itsenäisesti ja tuomivallan käytössä tuomaria sitoo vain laki.

Tuomari omaa velvollisuuden ratkaista kaikki hänen käsiteltäväkseen jaetut asiat. Tuomarin on virkatoimissaan oltava tunnollinen ja huolellinen. Tuomarin on käsiteltävä ja ratkaistava tapaus sulavasti.

4 §

Tuomarin vastuu virkatoimistaan Tuomarin on kannettava vastuu ja seuraukset virantoimituksessa tekemistään tehtävistä. Tuomarin virkavastuusta määrätään rikoslain kohdassa §21

5 §

Koulutus Tuomari on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään laintuntemustaan, oikeudellista osaamistaan ja ammattitaitoaan.

Lainsuojattomuuslaki

1 §

Lainsuojattomaksi voidaan asettaa henkilö, joka asemansa tai jonkin rikkomuksen vuoksi on määrätty vangittavaksi tai kuulusteltavaksi tuomarin päätöksellä.
Lainsuojattomalla henkilöllä ei ole lain suomaa oikeutta vapaaseen liikkumiseen tai koskemattomuuteen siltä osin, kuin niiden rajoittaminen on kiinnisaamiseksi välttämätöntä.
Lainsuojattoman henkilön suojelusta tai piilottelusta rangaistaan rikoslain mukaan.

Orjuuslaki

1 §

Jotkut tuomioista voidaan muuntaa orjuustuomioiksi tuomarin harkinnalla. Tällöin orja annetaan orjanmyyntiprivilegion omistajalle. Orjuuden aikana korvataan se yhteiskunnallinen ja taloudellinen vahinko jonka esimerkiksi rikokset tai ajan haaskaus on aiheuttanut.

2 §

Vain ne, joilla on oikeus myydä orjia (orjanmyymisprivilegio), voivat huutokaupata orjan läänissään tai myydä orjan yksityisesti eteenpäin tai pitää orjan itsellään orjuustuomion ajan.

3 §

Orjan uusi omistaja sitoutuu olemaan vastuussa orjan ruokinnasta ja siitä että hänellä on töitä.

4 §

Syytetty, joka tuomitaan rikoksesta, voidaan tuomitun rangaistus muuntaa tuomarin harkinnalla orjuusrangaistukseksi. Tällöin tuomiosta vähennetään vankeusaikaa pois 30% ja/tai osa rahallisista korvauksista muutetaan, mikäli rahaa ei ole orjuusajaksi. Siten rikosvastuusta suoritetaan orjana 70%.
Mikäli orja tekee töitä hyvin, hänet voidaan vapauttaa hieman aikaisemmin, eli hyvällä käytöksellä ja töitä tekemällä voi päästä vapaaksi suorittamalla puolet tuomioajasta.

5 §

Mikäli orja karkaa tai ei tee töitään kunnolla, hänen tuomionsa kolminkertaistetaan ilman valitusoikeutta ja hän joutuu istumaan vankilassa koko rangaistuksen ajan.
Töitä voivat olla esimerkiksi mineraalien hakkaaminen, puunhakkaaminen, viljely, kalastaminen tai muuta näihin verrattavaa toimintaa.

6 §

Orjuus päättyy ennalta määrätyn orjuusajan jälkeen, mikäli töitä on tehty kunnolla. Riita- ja kiistatilanteissa asian ratkaisee oikeuskansleri. Tällöin omistaja päästää orjan vapaaksi tai tekee hänen kanssaan jatkosopimuksen.

Ei-kenenkään-maa

1 §

Ei-kenenkää-maa on valtakunnan pohjoisalueen keskellä oleva saari jonka alueella ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä. (OFF RPG* eikä grief sääntöjä, rakenteita saa rikkoa järjen rajoissa.)

Poikkeustilalaki

1 §

KESKEN

Noudettu kohteesta ”https://kk.xeno.fi/wiki/index.php?title=Lainsäädäntö&oldid=4714”