Ero sivun ”Lainsäädäntö” versioiden välillä

KKWikistä
Rivi 7: Rivi 7:
 
| N = 1
 
| N = 1
 
| Sisältö = Kuninkaan valta on absoluuttinen. Kuningas omistaa kaiken maan ja jakaa sitä vasalleilleen hoidettavaksi. Kuninkaalla on valta tehdä muutoksia päätöksiin, lainsäädäntöön, tuomioihin ja oikeuskäsittelyihin julistuksilla, eli kuninkaallisilla päiväkäskyillä, jotka ovat kuninkaan tahdonilmauksia.{{Kappale}}
 
| Sisältö = Kuninkaan valta on absoluuttinen. Kuningas omistaa kaiken maan ja jakaa sitä vasalleilleen hoidettavaksi. Kuninkaalla on valta tehdä muutoksia päätöksiin, lainsäädäntöön, tuomioihin ja oikeuskäsittelyihin julistuksilla, eli kuninkaallisilla päiväkäskyillä, jotka ovat kuninkaan tahdonilmauksia.{{Kappale}}
−
Kukaan muu kuin Kuningas ei voi poistaa tai asettaa päiväkäskyjä. Kuninkaan julistukset julkaisee Kruunun neuvonantaja. Voimassa olevat kuninkaan julistuket/päiväkäskyt voi nähdä [[Kuninkaan edictit ja päiväkäskyt|täältä]].
+
Kukaan muu kuin kuningas ei voi poistaa tai asettaa päiväkäskyjä. Kuninkaan julistukset julkaisee kruunun neuvonantaja. Voimassa olevat kuninkaan julistukset/päiväkäskyt voi nähdä [[Kuninkaan edictit ja päiväkäskyt|täältä]].
 
}}
 
}}
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
Rivi 40: Rivi 40:
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
 
| N = 2
 
| N = 2
−
| Sisältö = Yhteisöjen, yritysten ja muun toiminnan verotuksessa sovitaan paikallisesti pykälän 1 § mukaisesti tai läänin omien lakien mukaan, mikäli Herttualla/Herttuattarella on kuninkaan myöntämä paikallislain muodostusoikeus.
+
| Sisältö = Yhteisöjen, yritysten ja muun toiminnan verotuksessa sovitaan paikallisesti pykälän 1 § mukaisesti tai läänin omien lakien mukaan, mikäli herttualla/herttuattarella on kuninkaan myöntämä paikallislain muodostusoikeus.
 
}}
 
}}
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
 
| N = 3
 
| N = 3
−
| Sisältö = Läänien kuukausittaisesta tulosta kuuluu kuninkaalle vasallisopimuksen mukaan 10-50% riippuen läänin keskushallinnon vaikutusten tarpeista, ellei toisin määritellä kuninkaan taholta. Tulo lasketaan läänien menojen jälkeen. Luonnollisesti tappiolla oleva lääni ei voi tuottaa verotuloja, mutta jos lääni on tappiollinen kuukausia voi Kuningas ottaa läänin hallinnon syyniin.
+
| Sisältö = Läänien kuukausittaisesta tulosta kuuluu kuninkaalle vasallisopimuksen mukaan 10-50% riippuen läänin keskushallinnon vaikutusten tarpeista, ellei toisin määritellä kuninkaan taholta. Tulo lasketaan läänien menojen jälkeen. Luonnollisesti tappiolla oleva lääni ei voi tuottaa verotuloja. Jos lääni on tappiollinen kuukausia, Kuningas voi ottaa läänin hallinnon syyniin.
 
}}
 
}}
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
Rivi 61: Rivi 61:
 
}}
 
}}
  
−
== Kuninkaan Kaartin laki ==
+
== Kuninkaan kaartin laki ==
−
Kuningaskunnassa lainsäädännön noudattamista valvoo Kuninkaan Kaarti. Kaartin erityisoikeuksista säädetään seuraavasti:
+
Kuningaskunnassa lainsäädännön noudattamista valvoo kuninkaan kaarti. Kaartin erityisoikeuksista säädetään seuraavasti:
  
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
Rivi 70: Rivi 70:
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
 
| N = 2
 
| N = 2
−
| Sisältö = Kaarti saa tutkia rikoksia ja Kaartinkomentajan luvalla tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia sekä yksityisten henkilöiden asioita. Aateliston yksityisten alueiden tutkintaan tarvitaan sekä Kaartinkomentajan että oikeuskanslerin luvat.
+
| Sisältö = Kaarti saa tutkia rikoksia ja kaartinkomentajan luvalla tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia sekä yksityisten henkilöiden asioita. Aateliston yksityisten alueiden tutkintaan tarvitaan sekä kaartinkomentajan että oikeuskanslerin luvat.
 
}}
 
}}
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
Rivi 86: Rivi 86:
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
 
| N = 6
 
| N = 6
−
| Sisältö = Kaartin jäsen voidaan erottaa Kaartista Kaartinkomentajan päätöksellä.
+
| Sisältö = Kaartin jäsen voidaan erottaa kaartista kaartinkomentajan päätöksellä.
 
}}
 
}}
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
Rivi 102: Rivi 102:
 
| Sisältö = Oikeudellisesti kuningas hallitsee absoluuttisilla valtaoikeuksilla. Kuninkaalla on vapaus käyttää [[Kuninkaan edictit ja päiväkäskyt|edictejä ja päiväkäskyjä]] valtakuntaa tasapainottaakseen tai muista syistä.
 
| Sisältö = Oikeudellisesti kuningas hallitsee absoluuttisilla valtaoikeuksilla. Kuninkaalla on vapaus käyttää [[Kuninkaan edictit ja päiväkäskyt|edictejä ja päiväkäskyjä]] valtakuntaa tasapainottaakseen tai muista syistä.
 
{{Kappale}}
 
{{Kappale}}
−
Kuninkaan edictejä julkaisee kruunun neuvonantaja [[Kuninkaan edictit ja päiväkäskyt|edictin II]] määrittämänä. Kaikki edictien määrittelemä toiminta ohittaa kaikki muut lakiperustat, siksi niitä ei myöskään ole kovin paljon. Päiväkäskyillä kuningas voi myös määritellä uusia lakeja tarvittaessa.
+
Kuninkaan edictejä julkaisee kruunun neuvonantaja [[Kuninkaan edictit ja päiväkäskyt|edictin II]] määrittämänä. Kaikki edictien määrittelemä toiminta ohittaa kaikki muut lakiperustat, siksi niitä ei myöskään ole kovin paljon. Päiväkäskyillä kuningas voi myös tarvittaessa määritellä uusia lakeja.
 
}}
 
}}
  
Rivi 110: Rivi 110:
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
 
| N = 1
 
| N = 1
−
| Sisältö = Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin, jokaista lakikokoelman muutosta edeltää lausunto-käsittely, johon osallistuu kuninkaan nimittämiä asiantuntijoita, sekä kruunun neuvonantaja joiden jälkeen eri lausuntojen ja draftien perusteella oikeuslansleri pyytää kuninkaalta lakiin allekirjoituksen, jonka jälkeen se lisätään tai muutetaan lakikokoelmaan. Kukaan ei tee valtakunnallista lakia yksin kokoelmaan.
+
| Sisältö = Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin. Jokaista lakikokoelman muutosta edeltää lausunto-käsittely, johon osallistuu kuninkaan nimittämiä asiantuntijoita, sekä kruunun neuvonantaja. Eri lausuntojen ja draftien perusteella oikeuslansleri pyytää kuninkaalta lakiin allekirjoituksen, jonka jälkeen se lisätään tai muutetaan lakikokoelmaan. Kukaan ei tee valtakunnallista lakia yksin kokoelmaan.
 
}}
 
}}
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
Rivi 120: Rivi 120:
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
 
| N = 1
 
| N = 1
−
| Sisältö = Kuninkaan kaartin komentajan (''AwesomeMiksu'') vastuuna koko valtakunnan turvallisuustilanne. Hän työskentelee tiiviissä yhteistyössä valtakunnan oikeuskanslerin sekä ajoittain kruunun neuvonantajan ohjeistuksella. Kaartin komentaja joutuu tekemään kenttäpäätöksiä ja turvallisuussuunnittelua. Lisäksi komentaja kouluttaa jatkuvasti Kuninkaan kaartia ja kehittää kaartilaisten toimintaa ja toimintaedellytyksiä. {{Kappale}}
+
| Sisältö = Kuninkaan kaartin komentajan (''AwesomeMiksu'') vastuuna koko valtakunnan turvallisuustilanne. Hän työskentelee tiiviissä yhteistyössä valtakunnan oikeuskanslerin sekä ajoittain kruunun neuvonantajan ohjeistuksella. Kaartin komentaja joutuu tekemään kenttäpäätöksiä ja turvallisuussuunnittelua. Lisäksi komentaja kouluttaa jatkuvasti kuninkaan kaartia ja kehittää kaartilaisten toimintaa ja toimintaedellytyksiä. {{Kappale}}
−
Kaartin komentaja vastaa myös kaartin rekrytoinnista, jokaisen läänin viimesijaisesta turvallisuudesta, oikeudenkäyntien turvallisuudesta, sekä yleisötapahtumissa kuninkaan ja aateliston turvallisuudesta. Mikäli Herttualla on oman militian henkilöstöä paikalla asiassa toimitaan sopimuksen mukaan. {{Kappale}}
+
Kaartin komentaja vastaa myös kaartin rekrytoinnista, jokaisen läänin viimesijaisesta turvallisuudesta, oikeudenkäyntien turvallisuudesta, sekä yleisötapahtumissa kuninkaan ja aateliston turvallisuudesta. Mikäli herttualla on oman militian henkilöstöä paikalla asiassa toimitaan sopimuksen mukaan. {{Kappale}}
 
Viimesijaisesti kaikissa oikeudellisissa kiistoissa oikeuskansleri päättää siviililain puitteissa. Kaartin komentajalla on varsin korkea turvaluokitus ja siten lähes kaikki mitä hän tekee on vaitiolovelvollista virantoimitusta.
 
Viimesijaisesti kaikissa oikeudellisissa kiistoissa oikeuskansleri päättää siviililain puitteissa. Kaartin komentajalla on varsin korkea turvaluokitus ja siten lähes kaikki mitä hän tekee on vaitiolovelvollista virantoimitusta.
 
}}
 
}}
Rivi 132: Rivi 132:
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
 
| N = 1
 
| N = 1
−
| Sisältö = Kruununvoudin tehtävänä on kerätä yhteistyössä kaartin kanssa läänien veroja, kehittää verolainsäädäntöä yhteistyössä oikeuskanslerin kanssa, sekä ylläpitää erilaisia mahdollisia rekisteritietoja. Kruunun vouti lisäksi vahtii valtakunnan taloutta, mittaa läänien taloudellista onnistumista sekä miettii yhteistyössä kruunun neuvonantajan kanssa mm. rahan kierron, inflaation ja erilaisten ekonomisten kriisien tilanteissa.
+
| Sisältö = Kruununvoudin tehtävänä on kerätä yhteistyössä kaartin kanssa läänien veroja, kehittää verolainsäädäntöä yhteistyössä oikeuskanslerin kanssa, sekä ylläpitää erilaisia mahdollisia rekisteritietoja. Kruununvouti vahtii valtakunnan taloutta, mittaa läänien taloudellista onnistumista sekä miettii yhteistyössä kruunun neuvonantajan kanssa mm. rahan kierron, inflaation ja erilaisten ekonomisten kriisien tilanteissa.
 
{{Kappale}}
 
{{Kappale}}
−
Kruununvoudilla on velvoite kerätä valtakunnallista tietoa rahasta, julkisista omistuksista, maaomistuksista ja erilaisista läänien projekteista. Tämä tieto on turvaluokitettua tietoa josta kruununvoudilla on vaitiolovelvollisuus.
+
Kruununvoudilla on velvoite kerätä valtakunnallista tietoa rahasta, julkisista omistuksista, maaomistuksista ja erilaisista läänien projekteista. Tämä tieto on turvaluokitettua tietoa, josta kruununvoudilla on vaitiolovelvollisuus.
 
}}
 
}}
 
{{Pykälä
 
{{Pykälä
Rivi 146: Rivi 146:
 
| N = 1
 
| N = 1
 
| Sisältö = Maaherra vastaa valtakunnan kaavoituksesta, erilaisista valtakunnallisista projekteista kuten laiva ja tieverkostoista, pääkaupungista sekä koko valtakunnan rakennuskannan laadusta. {{Kappale}}
 
| Sisältö = Maaherra vastaa valtakunnan kaavoituksesta, erilaisista valtakunnallisista projekteista kuten laiva ja tieverkostoista, pääkaupungista sekä koko valtakunnan rakennuskannan laadusta. {{Kappale}}
−
Maaherralla on oikeus jättää purkupyyntöjä tai korjauspyyntöjä eri rakennuksista oikeudellisena päätöksenä. Asiasta voi tehdä valituksen oikeuskanslerille joka päättää riitatilanteissa valitusasian. {{Kappale}}
+
Maaherralla on oikeus jättää purkupyyntöjä tai korjauspyyntöjä eri rakennuksista oikeudellisena päätöksenä. Asiasta voi tehdä valituksen oikeuskanslerille, joka päättää riitatilanteissa valitusasian. {{Kappale}}
 
Maaherran tietoja, kaavatietoja ja erilaisia valtakunnallisesti tärkeiden projektien tietoja koskee vaitiolovelvollisuus.
 
Maaherran tietoja, kaavatietoja ja erilaisia valtakunnallisesti tärkeiden projektien tietoja koskee vaitiolovelvollisuus.
 
}}
 
}}

Versio 26. helmikuuta 2021 kello 15.34

Lainsäädäntö on kokoelma kirjoituksia, jotka määräävät Kuningaskunnan yhteiskunnan säännöistä ja toiminnasta. Lakien rikkomisesta voi seurata pelin sisäisiä rangaistuksia. Lakeja ei pidä sekoittaa pelisääntöihin, joista voi saada palvelimen laajuisia rangaistuksia.

Siviililaki

1 §

Kuninkaan valta on absoluuttinen. Kuningas omistaa kaiken maan ja jakaa sitä vasalleilleen hoidettavaksi. Kuninkaalla on valta tehdä muutoksia päätöksiin, lainsäädäntöön, tuomioihin ja oikeuskäsittelyihin julistuksilla, eli kuninkaallisilla päiväkäskyillä, jotka ovat kuninkaan tahdonilmauksia.
Kukaan muu kuin kuningas ei voi poistaa tai asettaa päiväkäskyjä. Kuninkaan julistukset julkaisee kruunun neuvonantaja. Voimassa olevat kuninkaan julistukset/päiväkäskyt voi nähdä täältä.

2 §

Herttuoiden tehtävä on kuninkaan vasalleina kehittää heille myönnettyä maata, ja kerätä alueeltaan veroja. Herttuat voivat myös ostaa tai myydä maataan. Herttuat maksavat lääninsä tuotoista ja kerätyistä verovaroista kuninkaalle vasallisopimuksen asettaman määrän.

3 §

Valtakunnan oikeusjärjestelmästä on vastuussa kuninkaan nimissä toimiva oikeuskansleri. Oikeuskanslerin tehtävä on päättää korkeimpien keskushallinnon tehtävien työntekijät, kehittää perustuslakeja, pitää yllä oikeudellisia standardeja, sekä toimia oikeudellisena auktoriteettina siviili- ja hovioikeusasteen oikeudellisissa kysymyksissä.

4 §

Kuningaskunnan alamaiseksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on asunut alueella nuhteetta riittävän ajan tai joka on todistettavasti toiminut Kuningaskunnan hyväksi.
Alamaisuus voidaan poistaa karkoittamalla, jolloin henkilöstä tulee lainsuojaton. Lainsuojattomilla henkilöillä ei ole perusoikeuksia, eikä heidän murhaaminen ole rangaistavaa. Lainsuojattomuus ei kuitenkaan koske orjia, koska orjat ovat omaisuutta ja heidän tappamistaan käsitellään omaisuuteen kohdistuvana rikoksena.

5 §

Irtolaiset ovat henkilöitä, joilla ei ole Kuningaskunnan kansalaisuutta. Irtolaisia tulee kohdella kunnioittaen, vaikka Kuningaskunnan laki ei anna heille erityistä suojaa.

Rikoslaki

Ks. Rikoslaki

Verolaki

Näiden lakien täydentäminen ja muodostaminen kruununvoudin vastuulla.

1 §

Yksityishenkilöiden verotuksen enimmäismäärä on 20% kaikissa lääneissä.

2 §

Yhteisöjen, yritysten ja muun toiminnan verotuksessa sovitaan paikallisesti pykälän 1 § mukaisesti tai läänin omien lakien mukaan, mikäli herttualla/herttuattarella on kuninkaan myöntämä paikallislain muodostusoikeus.

3 §

Läänien kuukausittaisesta tulosta kuuluu kuninkaalle vasallisopimuksen mukaan 10-50% riippuen läänin keskushallinnon vaikutusten tarpeista, ellei toisin määritellä kuninkaan taholta. Tulo lasketaan läänien menojen jälkeen. Luonnollisesti tappiolla oleva lääni ei voi tuottaa verotuloja. Jos lääni on tappiollinen kuukausia, Kuningas voi ottaa läänin hallinnon syyniin.

4 §

Läänit voivat määritellä omat veromääränsä maan ja kiinteistöjen verotukselle. Näissä täytyy huomioida kohteen arvo sekä tienauspotentiaali. Tältä osin verotus ei voi ylittää kohteen tienauspotentiaalia yli 20%.

Maankäyttö-, kaavoitus- ja kiinteistölaki

1 §

Tulossa.

2 §

Tulossa.

Kuninkaan kaartin laki

Kuningaskunnassa lainsäädännön noudattamista valvoo kuninkaan kaarti. Kaartin erityisoikeuksista säädetään seuraavasti:

1 §

Kaarti saa pidättää rikollisia tai rikoksesta epäiltyjä. Epäiltyä saa tarvittavan tutkinnan ja välttämättömän vahingon estämisen ajan pitää vangittuna enintään kaksi päivää.

2 §

Kaarti saa tutkia rikoksia ja kaartinkomentajan luvalla tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia sekä yksityisten henkilöiden asioita. Aateliston yksityisten alueiden tutkintaan tarvitaan sekä kaartinkomentajan että oikeuskanslerin luvat.

3 §

Kaarti tai sen jäsenistö ei saa vastaanottaa lahjuksia tai toimia puoleellisesti. Kaartilaisten tulee toimia aina valtakunnan edun ja lain määräämien ehtojen puitteissa.

4 §

Kaartin jäseneksi voidaan palkata tai määrätä kelpoisuusehdot täyttävä henkilö, jolla on nuhteeton tausta ja riittävä taitotaso. Kaartin jäsenille voidaan maksaa korvausta erillisen asetuksen mukaisesti.

5 §

Kaartin jäsenten tulee elää ja toimia nuhteettomasti ja asiallisesti.

6 §

Kaartin jäsen voidaan erottaa kaartista kaartinkomentajan päätöksellä.

7 §

Kaartin toiminnan estäminen on kiellettyä. Kaartilla on oikeus mahdollistaa itselleen esteetön toiminta kaikissa tilanteissa, ellei jollain kuninkaan edictillä tai asetuksella toisin määrätä.

8 §

Tutkintavankeutta voidaan jatkaa kaartinkomentaja päätöksellä, mikäli epäiltyä syytetään erittäin vakavasta rikoksesta, ja hänen vapauttamisensa aiheuttaisi vakavan turvallisuusuhan. Tutkintavankeutta voidaan jatkaa enintään viikon pituiseksi. Vakavissa epäilyissä aikaa säätelee viikosta ylöspäin oikeuskanslerin harkinta.

Valtakunnan vallan järjestyslaki

1 §

Oikeudellisesti kuningas hallitsee absoluuttisilla valtaoikeuksilla. Kuninkaalla on vapaus käyttää edictejä ja päiväkäskyjä valtakuntaa tasapainottaakseen tai muista syistä.
Kuninkaan edictejä julkaisee kruunun neuvonantaja edictin II määrittämänä. Kaikki edictien määrittelemä toiminta ohittaa kaikki muut lakiperustat, siksi niitä ei myöskään ole kovin paljon. Päiväkäskyillä kuningas voi myös tarvittaessa määritellä uusia lakeja.

Oikeuskansleri ja lainmuodostus

Valtakunnan keskushallintoa ohjaa oikeuskansleri Keksistinen oikeudellisten prosessien kautta. Oikeuskansleri kirjaa julki kuninkaan allekirjoittamat lait seuraavalla prosessilla:

1 §

Oikeuskansleri ei laadi lakeja yksin. Jokaista lakikokoelman muutosta edeltää lausunto-käsittely, johon osallistuu kuninkaan nimittämiä asiantuntijoita, sekä kruunun neuvonantaja. Eri lausuntojen ja draftien perusteella oikeuslansleri pyytää kuninkaalta lakiin allekirjoituksen, jonka jälkeen se lisätään tai muutetaan lakikokoelmaan. Kukaan ei tee valtakunnallista lakia yksin kokoelmaan.

2 §

Herttuoilla on velvoite tehdä omat lakinsa, mikäli he omaavat lainmuodostusoikeuden, siinä ymmärryksessä ettei heidän lakinsa voi aiheuttaa ristiriitaa kuninkaan lakien kanssa. Jos kuningas on edictillä jo päättänyt asiasta, on kuninkaan sana päättävä kaikki oikeudelliset pohdinnat asian osalta.

Kuninkaan kaartin komentaja

1 §

Kuninkaan kaartin komentajan (AwesomeMiksu) vastuuna koko valtakunnan turvallisuustilanne. Hän työskentelee tiiviissä yhteistyössä valtakunnan oikeuskanslerin sekä ajoittain kruunun neuvonantajan ohjeistuksella. Kaartin komentaja joutuu tekemään kenttäpäätöksiä ja turvallisuussuunnittelua. Lisäksi komentaja kouluttaa jatkuvasti kuninkaan kaartia ja kehittää kaartilaisten toimintaa ja toimintaedellytyksiä.
Kaartin komentaja vastaa myös kaartin rekrytoinnista, jokaisen läänin viimesijaisesta turvallisuudesta, oikeudenkäyntien turvallisuudesta, sekä yleisötapahtumissa kuninkaan ja aateliston turvallisuudesta. Mikäli herttualla on oman militian henkilöstöä paikalla asiassa toimitaan sopimuksen mukaan.
Viimesijaisesti kaikissa oikeudellisissa kiistoissa oikeuskansleri päättää siviililain puitteissa. Kaartin komentajalla on varsin korkea turvaluokitus ja siten lähes kaikki mitä hän tekee on vaitiolovelvollista virantoimitusta.

2 §

Kuninkaan kaartin komentajan esimiehenä toimii oikeuskansleri.

Kruununvouti

1 §

Kruununvoudin tehtävänä on kerätä yhteistyössä kaartin kanssa läänien veroja, kehittää verolainsäädäntöä yhteistyössä oikeuskanslerin kanssa, sekä ylläpitää erilaisia mahdollisia rekisteritietoja. Kruununvouti vahtii valtakunnan taloutta, mittaa läänien taloudellista onnistumista sekä miettii yhteistyössä kruunun neuvonantajan kanssa mm. rahan kierron, inflaation ja erilaisten ekonomisten kriisien tilanteissa.
Kruununvoudilla on velvoite kerätä valtakunnallista tietoa rahasta, julkisista omistuksista, maaomistuksista ja erilaisista läänien projekteista. Tämä tieto on turvaluokitettua tietoa, josta kruununvoudilla on vaitiolovelvollisuus.

2 §

Kruununvoudin esimiehenä toimii oikeuskansleri.

Maaherra

1 §

Maaherra vastaa valtakunnan kaavoituksesta, erilaisista valtakunnallisista projekteista kuten laiva ja tieverkostoista, pääkaupungista sekä koko valtakunnan rakennuskannan laadusta.
Maaherralla on oikeus jättää purkupyyntöjä tai korjauspyyntöjä eri rakennuksista oikeudellisena päätöksenä. Asiasta voi tehdä valituksen oikeuskanslerille, joka päättää riitatilanteissa valitusasian.
Maaherran tietoja, kaavatietoja ja erilaisia valtakunnallisesti tärkeiden projektien tietoja koskee vaitiolovelvollisuus.

2 §

Maaherran esimiehenä toimii oikeuskansleri.

Tuomioistuinlaki

1 §

Tuomarit

1) Käräjäoikeudessa tuomarina oikeuskansleri tai oikeuslaitoksen nimittämä tuomari.

2) Kuningas voi poikkeustapauksissa toimia oikeudenkäynnin tuomarina.

3) Tuomioistuimessa voi lisäksi olla muita jäseniä siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään.

2 §

Tuomarin vala Tuomarin tai muun tuomioistuimen jäsenen virkaan astuessa ja ennen tehtäväänsä ryhtymistä on annettava seuraava tuomarinvakuutus: ”Minä N. N. vakuutan kunniani, ja omantuntoni kautta, että minä toimiessani virassani olevani uskollinen kruunulle, oikeudenmukaisuudelle, ja kunnioittavani perustuslakia ja lakia.”

3 §

Tuomarin velvollisuudet

Tuomari käyttää tuomiovaltaa itsenäisesti ja tuomivallan käytössä tuomaria sitoo vain laki.

Tuomari omaa velvollisuuden ratkaista kaikki hänen käsiteltäväkseen jaetut asiat. Tuomarin on virkatoimissaan oltava tunnollinen ja huolellinen. Tuomarin on käsiteltävä ja ratkaistava tapaus sulavasti.

4 §

Tuomarin vastuu virkatoimistaan Tuomarin on kannettava vastuu ja seuraukset virantoimituksessa tekemistään tehtävistä. Tuomarin virkavastuusta määrätään rikoslain kohdassa §21

5 §

Koulutus Tuomari on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään laintuntemustaan, oikeudellista osaamistaan ja ammattitaitoaan.

Lainsuojattomuuslaki

1 §

Lainsuojattomaksi voidaan asettaa henkilö, joka asemansa tai jonkin rikkomuksen vuoksi on määrätty vangittavaksi tai kuulusteltavaksi tuomarin päätöksellä.
Lainsuojattomalla henkilöllä ei ole lain suomaa oikeutta vapaaseen liikkumiseen tai koskemattomuuteen siltä osin, kuin niiden rajoittaminen on kiinnisaamiseksi välttämätöntä.
Lainsuojattoman henkilön suojelusta tai piilottelusta rangaistaan rikoslain mukaan.

Orjuuslaki

1 §

Jotkut tuomioista voidaan muuntaa orjuustuomioiksi tuomarin harkinnalla syytetyn pyynnöstä. Tällöin orja annetaan orjanmyyntiprivilegion omistajalle.

2 §

Vain ne, joilla on oikeus myydä orjia (orjanmyymisprivilegio), voivat huutokaupata orjan läänissään tai myydä orjan yksityisesti eteenpäin tai pitää orjan itsellään orjuustuomion ajan.

3 §

Orjan uusi omistaja sitoutuu olemaan vastuussa orjan ruokinnasta ja siitä että hänellä on töitä.

4 §

Syytetyllä, joka tuomitaan rikoksesta, on oikeus pyytää oikeuskanslerilta tuomion muuttamista orjuusrangaistukseksi. Tällöin tuomiosta vähennetään vankeusaikaa pois 30% ja/tai osa rahallisista korvauksista muutetaan, mikäli rahaa ei ole orjuusajaksi. Siten rikosvastuusta suoritetaan orjana 70%.
Mikäli orja tekee töitä hyvin, hänet voidaan vapauttaa hieman aikaisemmin, eli hyvällä käytöksellä ja töitä tekemällä voi päästä vapaaksi suorittamalla puolet tuomioajasta.

5 §

Mikäli orja karkaa tai ei tee töitään kunnolla, hänen tuomionsa kolminkertaistetaan ilman valitusoikeutta ja hän joutuu istumaan vankilassa koko rangaistuksen ajan.
Töitä voivat olla esimerkiksi mineraalien hakkaaminen, puunhakkaaminen, viljely, kalastaminen tai muuta näihin verrattavaa toimintaa.

6 §

Orjuus päättyy ennalta määrätyn orjuusajan jälkeen, mikäli töitä on tehty kunnolla. Riita- ja kiistatilanteissa asian ratkaisee oikeuskansleri. Tällöin omistaja päästää orjan vapaaksi tai tekee hänen kanssaan jatkosopimuksen.

Noudettu kohteesta ”https://kk.xeno.fi/wiki/index.php?title=Lainsäädäntö&oldid=1303”