Urundialaisuus

Yleistietoa uskonnosta

Urundialaisuus eli Urundianmaanusko on vuosituhansia sitten alkunsa saanut, miltein unohduksiin painunut muinaisusko, jossa keskeisessä roolissa ovat henget ja erilaiset rituaalit. Uskonto pohjautuu tiheäkasvuisen muinaisen Urundianviidakon siimeksestä löytyneisiin kirjoituksiin ja maalauksiin, joita tarun mukaan vain Suurjumalan itsensä valitsema sielu saattaa tulkita. Suurjumalan valitun, nykyisen shamaanin Joskuuun tiedetään piileskelevän jossakin päin Nilatran viidakkoa.

Uskonnon synty

Suurin osa Urundialaisuuden historiasta on hämärän peitossa. Shamaanin tekemien tulkintojen perusteella voidaan kuitenkin sanoa varmaksi, että aluetta on joskus asuttanut suurilukuinen urundiheimo, joiden kirjoittamiin teksteihin nykyinen Urundialaisuus perustuu. Raunioituneesta kaupungista löytyneiden pergamenttien mukaan muinaiset shamaanit näkivät henkiolennot vain vallan ja voiman välikappaleina, josta suuttuneena Suurjumala katkaisi yhteyden ihmisten maailman ja henkimaailman väliltä. Uskotaan, että Nilatran lääniä asuttavat oselottilaumat ovat Suurjumalan tuomiota kärsiviä muinais-urundeja. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaikka epämääräisten ja jopa eläimellisten kirjoitusten ja maalausten tulkitsemisen taito kadotettiin vuosituhansiksi, on ihmisille jälleen suotu mahdollisuus elää sovussa henkiolentojen rinnalla.

Kirjoitusten lisäksi Urundialaisuuden oppi perustuu yksilöiden kokemuksiin henkimaailmasta. Monilla nykyään aluetta asuttavilla on hämäriä muistikuvia yöllisistä henkivaelluksista ja jopa etäisiä havaintoja viidakkoa asuttavista henkimaailman asukkaista. Kerrotaan, että niiden harvojen jälkipolvet, jotka kohtelivat henkiä oikein ja arvokkaasti, saivat säilyttää kykynsä viestiä henkien kanssa. Näiden harvojen tehtäväksi jäi saattaa ihmisten maailma taas ykseyteen henkimaailman kanssa.

Keskeisiä korostuksia

Vaellukset

Wikisivua päivitetään sitä mukaa, kun alkuperäinen kirjoittaja antaa luvan!