Ero sivun ”Urundialaisuus” versioiden välillä

KKWikistä
(Tietoa rituaaleista)
(Kerrottu aatteista)
Rivi 12: Rivi 12:
  
 
====Aatteita====
 
====Aatteita====
 +
 +
Urundit elävät luonnon rinnalla ja täysin sen ehdoilla. Puita ei kaadeta ilman siinä asustavan hengen lupaa, marjoja tai pähkinöitä ei poimita ellei siihen saada pensaan hengen hyväksyntää, ja eläimiä kaadetaan vain kohtuullisissa määrin ja nekin vähäiset vain kunniakkaasti. Jokaisen eläimen hengelle jätetään uhrilahja ja kerran vuodessa kokoonnutaan koko heimon voimin kiittämään kehonsa pois antaneita sieluja (juhlapäivän) merkeissä.
 +
 +
Koska Suurjumala ilmaantuu oselotin muotoon, ovat kaikki muinaisen Urundianmaan alueen oselotit pyhiä ja ne nauttivat shamaanin suojelusta. Hän, joka riistää ruumiin oselotin hengeltä, on tuomittu elämään ikuisesti sielutta.
  
 
====Rituaalit====
 
====Rituaalit====

Versio 17. heinäkuuta 2021 kello 13.52

Yleistietoa uskonnosta

Urundialaisuus eli Urundianmaanusko on vuosituhansia sitten alkunsa saanut, miltein unohduksiin painunut muinaisusko, jossa keskeisessä roolissa ovat henget ja erilaiset rituaalit. Uskonto pohjautuu tiheäkasvuisen muinaisen Urundianviidakon siimeksestä löytyneisiin kirjoituksiin ja maalauksiin, joita tarun mukaan vain Suurjumalan itsensä valitsema sielu saattaa tulkita. Suurjumalan valitun, nykyisen shamaanin Joskuuun tiedetään piileskelevän jossakin päin Nilatran viidakkoa.

Uskonnon synty

Suurin osa Urundialaisuuden historiasta on hämärän peitossa. Shamaanin tekemien tulkintojen perusteella voidaan kuitenkin sanoa varmaksi, että aluetta on joskus asuttanut suurilukuinen urundiheimo, joiden kirjoittamiin teksteihin nykyinen Urundialaisuus perustuu. Raunioituneesta kaupungista löytyneiden pergamenttien mukaan muinaiset shamaanit näkivät henkiolennot vain vallan ja voiman välikappaleina, josta suuttuneena Suurjumala katkaisi yhteyden ihmisten maailman ja henkimaailman väliltä. Uskotaan, että Nilatran lääniä asuttavat oselottilaumat ovat Suurjumalan tuomiota kärsiviä muinais-urundeja. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaikka epämääräisten ja jopa eläimellisten kirjoitusten ja maalausten tulkitsemisen taito kadotettiin vuosituhansiksi, on ihmisille jälleen suotu mahdollisuus elää sovussa henkiolentojen rinnalla.

Kirjoitusten lisäksi Urundialaisuuden oppi perustuu yksilöiden kokemuksiin henkimaailmasta. Monilla nykyään aluetta asuttavilla on hämäriä muistikuvia yöllisistä henkivaelluksista ja jopa etäisiä havaintoja viidakkoa asuttavista henkimaailman asukkaista. Kerrotaan, että niiden harvojen jälkipolvet, jotka kohtelivat henkiä oikein ja arvokkaasti, saivat säilyttää kykynsä viestiä henkien kanssa. Näiden harvojen tehtäväksi jäi saattaa ihmisten maailma taas ykseyteen henkimaailman kanssa.

Keskeisiä korostuksia

Aatteita

Urundit elävät luonnon rinnalla ja täysin sen ehdoilla. Puita ei kaadeta ilman siinä asustavan hengen lupaa, marjoja tai pähkinöitä ei poimita ellei siihen saada pensaan hengen hyväksyntää, ja eläimiä kaadetaan vain kohtuullisissa määrin ja nekin vähäiset vain kunniakkaasti. Jokaisen eläimen hengelle jätetään uhrilahja ja kerran vuodessa kokoonnutaan koko heimon voimin kiittämään kehonsa pois antaneita sieluja (juhlapäivän) merkeissä.

Koska Suurjumala ilmaantuu oselotin muotoon, ovat kaikki muinaisen Urundianmaan alueen oselotit pyhiä ja ne nauttivat shamaanin suojelusta. Hän, joka riistää ruumiin oselotin hengeltä, on tuomittu elämään ikuisesti sielutta.

Rituaalit

Rituaalit ovat keskeinen osa Urundianmaanuskoa, sillä ne avaavat hetkellisesti reitin ihmisten- ja henkimaailman välille. Kaikista vaativimmat rituaalit voi suorittaa vain shamaani, sillä hänessä elää ihmismaailman luonto ja sen sielu. Alkukantaisempiin rituaaleihin voi kuitenkin osallistua kuka tahansa ensimmäisen sulansa läpikäynyt urundi.

Shamanismi

Vaellukset

Wikisivua päivitetään sitä mukaa, kun alkuperäinen kirjoittaja antaa luvan!