Ero sivun ”Säädyt” versioiden välillä
(Kielellisiä parannuksia, luettavuusparannuksia) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Säädyt ja niiden toiminta | + | '''Säädyt''' ja niiden toiminta ovat pääosin feodaalisista yhteiskunnista kopioituja, eli historiallisiin esimerkkeihin pohjautuvia yhteiskunnallista roolipelaamista tukevia elementtejä. Emme tosin roolipelaa täysin mitään tiettyä historiallista yhteiskuntaa, vaan omaa fiktiivistä maailmaamme. |
| + | Tästä huolimatta erilaisista historiallisista esimerkeistä on hyötyä niin yhteiskunnassa, tehtävienjaossa, rakennusten arkkitehtuureissa ja lainmuodostuksessa kuin erilaisissa nimityksissä ja nimissäkin. Tässä kannattaa myös muistaa, että maailmassa on myös fantasiaelementtejä. | ||
| + | |||
| + | Ks. myös [[Roolit ja ammatit|roolit ja ammatit]] | ||
== Aristokratia == | == Aristokratia == | ||
| − | Kuningas on varsinkin tässä absoluuttisessa | + | '''Kuningas''' on (varsinkin tässä absoluuttisessa monarkiassa) valtakunnan ylin aristokraatti. Käytännössä kuninkaalliset ovat säätyjen yläpuolella ja aristokratiaa kohdellaan omana entiteettinään säätyjen hierarkiassa. Kuningas omistaa kaiken maan ja on lainannut sen vasalleilleen, kuningas voi ohittaa absoluuttisesti koko lakijärjestelmän yhdellä lauseella missä tahansa tilanteessa ja hänellä on valtakunnan laajimmat turvajoukot. |
| − | Kruunun lordi (tittelistä royal duke), on prinssiin verrannollinen, mutta ei kuninkaan verisukulainen tässä tapauksessa. Kruunun lordi johtaa [[Ylähuone| | + | '''Kruunun lordi''' (tittelistä royal duke), on prinssiin verrannollinen, mutta ei kuninkaan verisukulainen tässä tapauksessa. Kruunun lordi johtaa [[Ylähuone|ylähuonetta]], ja omaa kuninkaan myöntämät laajat valtaoikeudet kruunun intressin turvaamiseksi. Titteliä ohjaa [[Kuninkaan edictit ja päiväkäskyt|2. edict]]. Ainoastaan [[Kuningas|kuningas]] on säätyjen yläpuolella. Aristokratiaan kohdistuvia rikoksia kohdellaan monesti majesteettirikoksina tai maanpetoksina. Aristokraateilla on palvelimella punainen nimimerkki. |
== Korkea-aateliset == | == Korkea-aateliset == | ||
| − | Paikallisiin lordeihin verrattuna [[Keskushallinto|keskushallinnon]] lordien vastuut ovat valtakunnallisia. Tämä näkyy | + | Paikallisiin lordeihin verrattuna [[Keskushallinto|keskushallinnon]] lordien vastuut ovat valtakunnallisia. Tämä näkyy heidän yhteiskunnallisessa asemassaan, sekä asemassa kuninkaan ylähuoneessa. Keskushallinnossa työskentelevät lordit ovat vastuussa laajoista asiakokonaisuuksista, jotka myös edellyttävät näiltä henkilöiltä lähes päivittäisiä panostuksia valtakunnan hyväksi. (Näihin tehtäviin ei oikeasti kannata lähteä, ellei ole tähän vaativuuteen varautunut). |
| + | |||
| + | Keskushallinnon lordit asettavat valtakunnallisia standardeja, muodostavat lakeja sekä ylläpitävät kuninkaan rauhaa, Kuningaskunnan taloutta ja veronkeruuta. Keskushallinnossa työskentelevät lordit toimivat kuninkaan tahdon, eli [[Kuninkaan edictit ja päiväkäskyt|1. edictin]] mukaisesti. Korkea-aatelistoon kohdistuvia rikoksia kohdellaan usein majesteettirikoksina. Korkea-aatelisilla on palvelimella oranssinkultainen nimimerkki. | ||
== Aatelisto == | == Aatelisto == | ||
| − | Aateloidut provinssilordit eli lääniensä herttuat ovat kuninkaan valitsemia [[Aluehallinto|paikallisia vasalleja]]. Heille on kuninkaan nimissä annettu hallinnoitavaksi lääni, joka on kuninkaalta lainassa | + | Aateloidut provinssilordit (eli lääniensä herttuat) ovat kuninkaan valitsemia [[Aluehallinto|paikallisia vasalleja]]. Heille on kuninkaan nimissä annettu hallinnoitavaksi lääni, joka on kuninkaalta lainassa alueen [[Lääniohje|verotusta ja hallinnointia vastaan]]. |
| + | |||
| + | Mikäli herttua ei hoida tehtäviään, hän todennäköisesti menettää aateluutensa, sillä aateluus velvoittaa. Kuningas ei katsele ketään laiskaa flegmaattista hyypiötä kovinkaan pitkään, koska aatelisto on kuninkaan vallan paikallinen instrumentti ja siten kuninkaan rauhan ylläpitäjä läänissä. Herttuoilla on sen vuoksi käräjäoikeuden tuomaroinnin vastuut (jotka hoidetaan joko itse tai palkataan joku hoitamaan nämä vastuut). | ||
| − | + | Jokainen lordi on automaattisesti tehtävänsä mukaan ylähuoneen jäsen. Myös [[Taikomisammatit|maailmanuskontojen perustajat]] voivat olla lordin tittelin omaavia. Rikos aatelistoa vastaan on rikos kuningasta vastaan, minkä vuoksi aatelistoon kohdistuvista rikoksista rangaistaan äärimmäisen ankarasti. Aateliston nimimerkit ovat keltaisia. | |
| − | |||
| + | == Gentry (alempi aatelisto) == | ||
| + | Gentryn alemman aateliston jäsenet ovat paikallisen läänin lordin (herttuan) alaisia, [[Aluehallinto|paikallishallinnon]] korkeinta kärkeä. Heidän työvastuunsa ja ylipäätään tehtäväkohtaiset vastuut ovat korkeat ja he työskentelevät ainoastaan paikallisen lordin täydellä luottamuksella. Gentryn jäsenet ovat nousseet alamaisten säädystä kohti aatelisuudesta kilvoittelua. Tämä kilvoittelu ei kuitenkaan ole ulkokultaista egoismia vaan yleensä rankan työn takana. Työ ja kunnon panostukset ovat yhteiskunnan luottamuksen ydin. | ||
| − | + | Gentryn jäsenet koostuvat sekä paikallisten lordien (herttuoiden) maallisista alaisista kuten paroneista, kreiveistä ja korkeimmillaan markiiseista, mutta näiden lisäksi gentryn jäseniä ovat myös [[RPG taikomisammatit|maagit]], joilla on oma magian ja tiedon sanelema hierarkiansa. Molemmat näistä ryhmittymistä ovat lordien palveluksessa. | |
| − | |||
| − | + | Gentryyn kuuluvat myös levinneiden [[RPG taikomisammatit|uskontojen ylimmät auktoriteetit]] (näitä ei lasketa läänien [[Lääniohje|gentry limitissä]]), kuten kardinaalit tai [[Kaarti|kuninkaan kaartin]] kapteenit, jotka ovat kunnostautuneet kruunun tärkeissä tehtävissä. Gentryn jäsenet ovat merkitty syaanin värillä. | |
| − | |||
| − | |||
| − | Gentryn | + | === Gentryn tasoja === |
| − | + | Gentryn tasojen ("rankkien") idea on yleneminen, eli nämä ammatit alotetaan alimmista nimikkeistä. Gentryn jäsenien määrässä on rajoiteita perustuen läänin asukasmäärään ja veroihin, lisätietoja [[Lääniohje|täältä]]. | |
| + | * Markiisi | ||
| + | * Kreivi | ||
| + | * Paroni | ||
| − | *Arkkivelho | + | Gentryn maagirankkeja (alla – ks. [[Taikomisammatit|taikomisammatit]]) nimittää kruununvelho, kun [[Taikomisammatit|maagin ammatin kriteerit]] on täytetty. |
| − | *Velho | + | * Arkkivelho, Arkkimaagi |
| − | *Tietäjä | + | * Velho, Maagi |
| − | *Noita | + | * Tietäjä, Mystikko, Lumoaja |
| + | * Noita, Verenpäästäjä, Taikuri, Ennustaja | ||
| − | == Papisto, filosofit, ajattelijat | + | == Papisto, filosofit, ajattelijat (ym. yliopiston väki) == |
| − | Myös alamaisilla on kapasiteettia kohottautua säätynsä yläpuolelle kilvoittelemalla intellektuellista osaamista tai saamalla hyvyyden kutsun jumalalta tai jumalilta. Nämä ihmiset, vaikkakin edelleen säädyltään alamaisia ovat yhteiskunnallisesti varteenotettavia ihmisiä, jotka työskentelevät joka päivä Kuningaskunnan hyväksi | + | Myös alamaisilla on kapasiteettia kohottautua säätynsä yläpuolelle kilvoittelemalla intellektuellista osaamista tai saamalla hyvyyden kutsun jumalalta tai jumalilta. Nämä ihmiset, vaikkakin edelleen säädyltään alamaisia ovat yhteiskunnallisesti varteenotettavia ihmisiä, jotka työskentelevät joka päivä Kuningaskunnan hyväksi. |
| + | He kirjoittavat valtaosan kierrossa olevista kirjoista, opettavat, opastavat, julistavat uskontonsa sanomaa tai vetäytyvät omaan itseensä sielunsa kilvoittelun vuoksi. Nämä henkilöt ovat monesti korkeasti koulutettuja ja saattavat sitä herkemmin ylentyä korkeampiin säätyihin. | ||
== Alamainen == | == Alamainen == | ||
| − | Kuningaskunnan alamaiseksi johonkin läänin kirjoilla olevia kuninkaan vallan alaisia alamaisia. Heitä on paljon, kulttuurit ja käytös vaihtelevaa. Myös paikallinen kulttuuri vaikuttaa monesti alamaisten mahdollisuuksiin olivat ne työllistymiseen, ekonomiaan, bisneksen tekemiseen tai muihin yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin liittyviä. | + | Kuningaskunnan alamaiseksi johonkin läänin kirjoilla olevia kuninkaan vallan alaisia alamaisia. Heitä on paljon, kulttuurit ja käytös vaihtelevaa. Myös paikallinen kulttuuri vaikuttaa monesti alamaisten mahdollisuuksiin, olivat ne sitten työllistymiseen, ekonomiaan, bisneksen tekemiseen tai muihin yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin liittyviä. |
| − | |||
== Irtolainen == | == Irtolainen == | ||
| − | + | » Pääartikkeli: [[Irtolainen]] | |
| + | ''Nämä ovat sellasia joutavia hampuuseja. Menevät pitkin maantietä jonnekin päin ja koittavat elämään uutta toivoa saada jostakin. Myös maan kurjiksi kutsutut, ei asuinpaikkaa, ei prospekteja, ei tulevaisuutta ennen kuin lokaationsa löytävät.'' | ||
== Orjat == | == Orjat == | ||
| − | + | » Pääartikkeli: [[Orja]] | |
| + | Teknisesti ottaen tämä ei ole sääty, koska orjat ovat omaisuutta. | ||
== Rikolliset == | == Rikolliset == | ||
Versio 4. tammikuuta 2022 kello 13.55
Säädyt ja niiden toiminta ovat pääosin feodaalisista yhteiskunnista kopioituja, eli historiallisiin esimerkkeihin pohjautuvia yhteiskunnallista roolipelaamista tukevia elementtejä. Emme tosin roolipelaa täysin mitään tiettyä historiallista yhteiskuntaa, vaan omaa fiktiivistä maailmaamme.
Tästä huolimatta erilaisista historiallisista esimerkeistä on hyötyä niin yhteiskunnassa, tehtävienjaossa, rakennusten arkkitehtuureissa ja lainmuodostuksessa kuin erilaisissa nimityksissä ja nimissäkin. Tässä kannattaa myös muistaa, että maailmassa on myös fantasiaelementtejä.
Ks. myös roolit ja ammatit
Aristokratia
Kuningas on (varsinkin tässä absoluuttisessa monarkiassa) valtakunnan ylin aristokraatti. Käytännössä kuninkaalliset ovat säätyjen yläpuolella ja aristokratiaa kohdellaan omana entiteettinään säätyjen hierarkiassa. Kuningas omistaa kaiken maan ja on lainannut sen vasalleilleen, kuningas voi ohittaa absoluuttisesti koko lakijärjestelmän yhdellä lauseella missä tahansa tilanteessa ja hänellä on valtakunnan laajimmat turvajoukot.
Kruunun lordi (tittelistä royal duke), on prinssiin verrannollinen, mutta ei kuninkaan verisukulainen tässä tapauksessa. Kruunun lordi johtaa ylähuonetta, ja omaa kuninkaan myöntämät laajat valtaoikeudet kruunun intressin turvaamiseksi. Titteliä ohjaa 2. edict. Ainoastaan kuningas on säätyjen yläpuolella. Aristokratiaan kohdistuvia rikoksia kohdellaan monesti majesteettirikoksina tai maanpetoksina. Aristokraateilla on palvelimella punainen nimimerkki.
Korkea-aateliset
Paikallisiin lordeihin verrattuna keskushallinnon lordien vastuut ovat valtakunnallisia. Tämä näkyy heidän yhteiskunnallisessa asemassaan, sekä asemassa kuninkaan ylähuoneessa. Keskushallinnossa työskentelevät lordit ovat vastuussa laajoista asiakokonaisuuksista, jotka myös edellyttävät näiltä henkilöiltä lähes päivittäisiä panostuksia valtakunnan hyväksi. (Näihin tehtäviin ei oikeasti kannata lähteä, ellei ole tähän vaativuuteen varautunut).
Keskushallinnon lordit asettavat valtakunnallisia standardeja, muodostavat lakeja sekä ylläpitävät kuninkaan rauhaa, Kuningaskunnan taloutta ja veronkeruuta. Keskushallinnossa työskentelevät lordit toimivat kuninkaan tahdon, eli 1. edictin mukaisesti. Korkea-aatelistoon kohdistuvia rikoksia kohdellaan usein majesteettirikoksina. Korkea-aatelisilla on palvelimella oranssinkultainen nimimerkki.
Aatelisto
Aateloidut provinssilordit (eli lääniensä herttuat) ovat kuninkaan valitsemia paikallisia vasalleja. Heille on kuninkaan nimissä annettu hallinnoitavaksi lääni, joka on kuninkaalta lainassa alueen verotusta ja hallinnointia vastaan.
Mikäli herttua ei hoida tehtäviään, hän todennäköisesti menettää aateluutensa, sillä aateluus velvoittaa. Kuningas ei katsele ketään laiskaa flegmaattista hyypiötä kovinkaan pitkään, koska aatelisto on kuninkaan vallan paikallinen instrumentti ja siten kuninkaan rauhan ylläpitäjä läänissä. Herttuoilla on sen vuoksi käräjäoikeuden tuomaroinnin vastuut (jotka hoidetaan joko itse tai palkataan joku hoitamaan nämä vastuut).
Jokainen lordi on automaattisesti tehtävänsä mukaan ylähuoneen jäsen. Myös maailmanuskontojen perustajat voivat olla lordin tittelin omaavia. Rikos aatelistoa vastaan on rikos kuningasta vastaan, minkä vuoksi aatelistoon kohdistuvista rikoksista rangaistaan äärimmäisen ankarasti. Aateliston nimimerkit ovat keltaisia.
Gentry (alempi aatelisto)
Gentryn alemman aateliston jäsenet ovat paikallisen läänin lordin (herttuan) alaisia, paikallishallinnon korkeinta kärkeä. Heidän työvastuunsa ja ylipäätään tehtäväkohtaiset vastuut ovat korkeat ja he työskentelevät ainoastaan paikallisen lordin täydellä luottamuksella. Gentryn jäsenet ovat nousseet alamaisten säädystä kohti aatelisuudesta kilvoittelua. Tämä kilvoittelu ei kuitenkaan ole ulkokultaista egoismia vaan yleensä rankan työn takana. Työ ja kunnon panostukset ovat yhteiskunnan luottamuksen ydin.
Gentryn jäsenet koostuvat sekä paikallisten lordien (herttuoiden) maallisista alaisista kuten paroneista, kreiveistä ja korkeimmillaan markiiseista, mutta näiden lisäksi gentryn jäseniä ovat myös maagit, joilla on oma magian ja tiedon sanelema hierarkiansa. Molemmat näistä ryhmittymistä ovat lordien palveluksessa.
Gentryyn kuuluvat myös levinneiden uskontojen ylimmät auktoriteetit (näitä ei lasketa läänien gentry limitissä), kuten kardinaalit tai kuninkaan kaartin kapteenit, jotka ovat kunnostautuneet kruunun tärkeissä tehtävissä. Gentryn jäsenet ovat merkitty syaanin värillä.
Gentryn tasoja
Gentryn tasojen ("rankkien") idea on yleneminen, eli nämä ammatit alotetaan alimmista nimikkeistä. Gentryn jäsenien määrässä on rajoiteita perustuen läänin asukasmäärään ja veroihin, lisätietoja täältä.
- Markiisi
- Kreivi
- Paroni
Gentryn maagirankkeja (alla – ks. taikomisammatit) nimittää kruununvelho, kun maagin ammatin kriteerit on täytetty.
- Arkkivelho, Arkkimaagi
- Velho, Maagi
- Tietäjä, Mystikko, Lumoaja
- Noita, Verenpäästäjä, Taikuri, Ennustaja
Papisto, filosofit, ajattelijat (ym. yliopiston väki)
Myös alamaisilla on kapasiteettia kohottautua säätynsä yläpuolelle kilvoittelemalla intellektuellista osaamista tai saamalla hyvyyden kutsun jumalalta tai jumalilta. Nämä ihmiset, vaikkakin edelleen säädyltään alamaisia ovat yhteiskunnallisesti varteenotettavia ihmisiä, jotka työskentelevät joka päivä Kuningaskunnan hyväksi.
He kirjoittavat valtaosan kierrossa olevista kirjoista, opettavat, opastavat, julistavat uskontonsa sanomaa tai vetäytyvät omaan itseensä sielunsa kilvoittelun vuoksi. Nämä henkilöt ovat monesti korkeasti koulutettuja ja saattavat sitä herkemmin ylentyä korkeampiin säätyihin.
Alamainen
Kuningaskunnan alamaiseksi johonkin läänin kirjoilla olevia kuninkaan vallan alaisia alamaisia. Heitä on paljon, kulttuurit ja käytös vaihtelevaa. Myös paikallinen kulttuuri vaikuttaa monesti alamaisten mahdollisuuksiin, olivat ne sitten työllistymiseen, ekonomiaan, bisneksen tekemiseen tai muihin yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin liittyviä.
Irtolainen
» Pääartikkeli: Irtolainen
Nämä ovat sellasia joutavia hampuuseja. Menevät pitkin maantietä jonnekin päin ja koittavat elämään uutta toivoa saada jostakin. Myös maan kurjiksi kutsutut, ei asuinpaikkaa, ei prospekteja, ei tulevaisuutta ennen kuin lokaationsa löytävät.
Orjat
» Pääartikkeli: Orja
Teknisesti ottaen tämä ei ole sääty, koska orjat ovat omaisuutta.
Rikolliset
Kaikista säädyistä ja armosta ulos pudonneet.
