Ero sivun ”Kuninkaan edictit ja päiväkäskyt” versioiden välillä

KKWikistä
Rivi 54: Rivi 54:
 
(listaus koskee vain ei läänillisiä keskushallinnon lordeja, läänilliset lordit ja ladyt voivat rakentaa vain yhden linnan)
 
(listaus koskee vain ei läänillisiä keskushallinnon lordeja, läänilliset lordit ja ladyt voivat rakentaa vain yhden linnan)
  
{{Kappale}}
+
{{Kappale}}Lordi Kruunun nyrkki 9.12.1, 9.6.2
Lordi Kruunun nyrkki 9.12.1, 9.6.2
 
 
Lordi Vero, 2.1.2, 2.7.2
 
Lordi Vero, 2.1.2, 2.7.2
 
Lady Oikeus, 19.1.2, 19.7.2
 
Lady Oikeus, 19.1.2, 19.7.2

Versio 25. tammikuuta 2022 kello 14.24

Roolipelin ulkopuolista faktaa edicteistä

Mihin historialliseen kontekstiin kuninkaan edictit perustuvat? Kuninkaan edictit eivät ole ehdotuksia. Ne eivät ole mielipiteitä tai alamaisten harkinnan varaisia asioita. Eli emme larppaa eurooppalaisten kuningaskuntien päiväkäskyjä, vaan tämä konsepti on kopioitu Kiinassa sijainneiden keisarillisten hovien toiminnasta, missä edict ymmärrettiin mandate from heaven -tyyppisenä viimeisenä sanana. Tämän vuoksi KK:ssa kuninkaan vallan oikeutus on osaltaan uskonnollista, koska se ohittaa kaiken maallisen byrokratian ja provinssien intressit.

Verrattuna eurooppalaisiin versioihin kruunun päiväkäskyistä, jotka vahvuudessaan vaihtelivat huomattavasti, Kiinassa keisarin tekemien edictien kohdalla oli vähän toinen juttu. Niitä ei otettu vastaan edes polvistumalla. Vaikka olisit ollut provinssilordi ja vastaanottanut edictin palatsieunukin sanelemana, mikäli edict oli kuninkaan, se otettiin vastaan lattialla täysin makaamalla koska pelkästään kääröön tehdyt sanat olivat mandate from heaven. Toisin sanoen niiden oikeutus oli taivaallista, jonka takia pelkkään tällaiseen sanan tuontiin suhtauduttiin absoluuttisesti. Henkilö saattoi päästä hengestään, mikäli ei totellut keisarin edictiä tai hoitanut kumartumista etiketin mukaisesti.

Kuninkaan edictit

Kuninkaan edict 1

Keskushallinnon virkamiehet ja naiset ja entiteetit: oikeuskansleri, kuninkaan kaartin komentaja, kruununvouti ja maaherra ovat titteliperäisesti vapautettu pienemmistä rikossyytteistä.
Syytesuojaan ei kuulu virkamiesrikokset rikoslain pykälän 10 määrittelemän virka-aseman väärinkäyttö, majesteettirikokset (pykälä 4) sekä maanpetos (pykälä 8). Poiketen muista keskushallinnon lodreista Oikeuskansleria ei koske rikoslain pykälä 10 vaade jääviys syistä.
Kuitenkin mikäli laitonta tai rikkeistä kuninkaan rauhan tai yhteiskunnan vastaista toistuvaa tai vakavaa toimintaa havaitaan henkilön kohdalla hän voi menettää tehtävänsä, sekä aatelisarvonsa ja joutua jälkiseuraamuksena syytteeseen.
Edictin tarkoitus on suojata keskushallinnon virkamiehet tarpeettomilta tuomiokäsittelyiltä. Syytesuoja ei siis ole lupa tehdä rikoksia.

Kuninkaan edict 2

Kruunun neuvonantaja on tällä kuninkaan edictillä velvoitettu edistämään valtakunnan kehitystä ja yhteiskunnan standardeja, sekä neuvomaan lainmuodostuksessa, oikeuskäytänteissä, oikeuden teoriassa, sekä hallintokäytänteissä, sekä antamaan erityisperehdytystä valtakunnan korkeimmille virkamiehille. Kruunun neuvonantajan aatelisuus titteli on muotoa kruunun lordi (muodostuu tittelistä royal duke, joka samaistuu prinssiin, mutta ei ole tässä tapauksessa verisukulainen). Hän johtaa kruunun ylähuoneen toimintaa (vrt. house of lords) ja valvoo lordien kautta kuninkaan intressin toteutumista valtakunnassa.
Kruunun neuvonantaja on myös velvoitettu toimimaan valtakunnan syyttäjänä törkeiden majesteettirikosten, maanpetosten, sekä virka-aseman väärinkäyttämisen tapauksissa. Kruunun neuvonantaja myös julkaisee kuninkaan edictit kruunun luottamuksella.
Kruunun lordin vastuiden palkkauksessa noudatetaan joko tehtyjä tai vastaavia tai verrannollisia palkkauksen tai palkkioiden määrityksiä. Koska kuninkaan neuvonantaja toimii suoraan kuninkaan alaisuudessa, hänelle on kruunun lordina tällä edictillä myönnetty diplomaattinen koskemattomuus ja laillinen immuniteetti. Myös virkamiesten, gentryn jäsenten, aateliston, papiston, vartijoiden, kaartin, sekä herttuoiden ja keskushallinnon on noudatettava tämän edictin omaavan henkilön neuvoja ja käskyjä kruunun intressin hyväksi. Kruunun neuvonantajalla on kuninkaan mandaatin (kuninkaan tahto = mandate from heaven) vuoksi harkinnanvarainen globaali kenttäoikeus ja kenttäteloitusoikeus valtakunnan suojelijan, kuninkaan nimissä.
Edictin tarkoitus on suojata kruunun neuvonantajan toiminta kruunun edustajana tarpeettomilta tuomiokäsittelyiltä sekä muilta virkamiesesteiltä, ja jääviysesteiltä kuninkaan intressin toteuttamiseksi. Nämä oikeudet voi menettää toistuvasta lain rikkomisesta, jolloin myös tehtävään kuuluva aatelisarvo menetetään, jonka jälkiseuraamuksena hänet voidaan asettaa syytteeseen. Laillisen immuniteetin takaama absoluuttinen syytesuoja ei siis ole lupa tehdä rikoksia.

Kuninkaan edict 3

Kruununvelho (joka samaistuu lordin/ladyn arvoon) velvoitetaan tällä kuninkaan edictillä toimimaan kruunun neuvonantajan alaisuudessa valtakunnan hyväksi korkeimpana magian auktoriteettina. Tehtävissä tehdään kriteerejä taikomisen ammattikunnan kehittämiseksi. Kruununvelho päättää kaikkien taika-ammattien omaavien henkilöiden ja entiteettien ylenemisestä taikuuden asteissa kruunun neuvonantajan ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Taikuudessa yleneminen on vaikeaa ja vaatii kunnon kouluttautumista ja sivistyneisyyttä.

Kruununvelholla on myös vastuullaan tehdä valtakunnalle korkeimman tason taikaesineitä, joita valtakunta myy tietyin edellytyksin lähinnä lordeille substantiaalisella hinnalla tehtävän ohjeistuksen mukaan. Kruununvelho on titteliperäisesti vapautettu pienemmistä rikossyytteistä. Syytesuojaan ei kuulu virkamies rikokset rikoslain pykälän 10 määrittelemän virka-aseman väärinkäyttö, majesteettirikokset (pykälä 4) sekä maanpetos (pykälä 8). Kuitenkin mikäli laitonta tai rikkeistä kuninkaan rauhan tai yhteiskunnan vastaista toistuvaa tai vakavaa toimintaa havaitaan henkilön kohdalla hän voi menettää tehtävänsä, sekä aatelisarvonsa ja joutua jälkiseuraamuksena syytteeseen. Edictin tarkoitus on suojata keskushallinnon virkamiehet tarpeettomilta tuomiokäsittelyiltä. Syytesuoja ei siis ole lupa tehdä rikoksia.

*OFF RPG* Mikäli tässä tehtävässä toimiva henkilö töhöilee esineiden ja enchanttien kanssa kielletyllä tavalla tai palvelimelle vahingollisella tavalla hänet potkitaan ulos palvelimelta ja hänen tekemät enchantti esineet tuhotaan välittömästi. Vain viralliset tällaiset esineet korvataan takaisin tässä tapauksessa. Tämä teksti on lähinnä muistutuksena täällä sekä yleisöä varten tietona, miten paljon tässä on ajateltu palvelimen taloutta. Kruununvelhon tehtävä on melko lailla inflaatiota estävä positiivinen gold-sink.

Kuninkaan edict 4

Tällä kuninkaan neljännellä edictillä täten säädetään seuraavaa; valtakunnan kannalta tärkeimpiä resursseja suojataan kruunun intressin vuoksi. Mikäli monarkkialla on tarvetta rajata kallisarvoisten strategisten resurssien tai ideoiden käyttöä tai saatavuutta, näitä aspekteja säädellään tämän edictin alaluvuilla.

4.1 Höpöheinä act Tällä edictin alaluvulla säädellään höpöheinän kasvatus, jalostus, markkinoille päästämisen sekä vähittäishuutokauppamyynnin oikeudet. Kuningas on nimittänyt näiden oikeuksien haltijuuden Valmer von Keksistisen nimelle höpöheinän valtakunnallisesti merkittävän strategisen tärkeyden vuoksi.

4.2 Universalis act Tällä edictin alaluvulla säädellään kruunun sanktioimien virallisten yliopistojen haltijuutta sekä muiden korkeimpien opinpaikkojen valtakunnallisia tehtäviä sekä standardeja. Yliopistoja ja muita korkeakouluja koskevat laadulliset standardi vaatimukset, tällaiset organisaatiot vastaavat eri alojen tarpeista, sekä pyrkivät laadullisesti parantamaan eri alojen toimintaa. Julkaisutoiminnan pitää olla säädeltyä ja on pyrittävä julkaisujen korkealaatuisuuteen. Virallisia korkeakouluja koskevat sisällölliset standardit niin toiminnan, opetuksen, mentoroinnin sekä tutkimuksen ja valtakunnallisten alakohtaisten standardien puolesta. Yliopistoilta vaaditaan ainakin 30 kirjajulkaisua eri aloilta sekä standardisoituja oppiarvoja ja tutkielmia, sekä vähintään vuosikvartaalilla tapahtuvaa merkittävää tutkimuspanostusta. Muista korkeakoulustandardeista säädetään erikseen tapauskohtaisesti.

Tämän edictin voimalla yliopiston, sotilaskoulutuksen yksikön, valtakuntatieteellisen yksikön sekä korkean magian yksikön haltijan oikeudet ovat myönnetty Raistlin Gaius Antoninus Majer3:n nimelle.

Kuninkaan edict 5

Tämä edict säätelee linnalupia ja niiden toimintaa.

Keskushallinnon lordien ja ladyjen linnaluvat Kuten aristokraateilla korkea-aatelisilla keskushallinnon lordeilla ja ladyilla on oikeus tehdä linna, jonka paikasta sovitaan läänin haltijan kanssa. Mikäli läänin hallinto vaihtuu linnalupa läänissä, saatetaan evätä uuden herttuan toimesta, mikäli linnaprojekti on vasta alkanut tai ei ole vielä kovin pitkällä. Linnoja ei tule sijoittaa liian lähelle toisiaan koska niiden logistiikalla on maantieteellistä merkitystä. Linnoja ei rakenneta pääkaupungin suojavyöhykkeen sisälle (näkyy valtakunnan kaavakartassa valkoisena ympyränä).

Vakiintuneen linnan tai valmiiksi rakennetun linnan kohdalla purkumääräystä voi läänin haltija anoa kruunun lordilta, mikäli linna on hylätty tai syystä tai toisesta tullut läänin omistukseen.
Linnalupa astuu voimaan 6 kuukautta keskushallinnon töissä olemisen jälkeen automaattisesti. Linnojen tulee olla hyvin tehtyjä, jos rakennuksessa tulee ongelmia kannattaa konsultoida maaherran kanssa.
Mikäli tehtävistä erotetaan, myös linnalupa evätään suoraan ja kruunun lordin harkinnan varaisesti linnalle annetaan purkutuomio. Mikäli henkilö eroaa juuri linnaluvan saatuaan tehtävistä, hänen linnalupansa mitätöidään. Linnalupa on palkkio pitkästä hyvästä työstä valtakunnan keskushallinnossa ja lojaaliudesta kruunulle.
Tehtävään astumisen päivämäärä ja linnaluvan automaattinen päivämäärä

(listaus koskee vain ei läänillisiä keskushallinnon lordeja, läänilliset lordit ja ladyt voivat rakentaa vain yhden linnan)

Lordi Kruunun nyrkki 9.12.1, 9.6.2

Lordi Vero, 2.1.2, 2.7.2 Lady Oikeus, 19.1.2, 19.7.2

Provinssilordien ja ladyjen linnaluvat

Huomioiden kaikki edellä mainitut rakentamiseen, kaavoitukseen ja linnan positioon liittyvät asiat läänin omaavalla lordilla on perusoikeus linnaan läänin hallinnoimisen kautta. Näiltä osin noudatetaan valtakunnallista kaavaa kaupunkien paikoista, linna yleensä kaavoitetaan kaupungin yhteyteen lähiympäristöön tai vähän kauemmaksi. Kaavoituksessa pysytään kaupunkirajoitesäännössä valtakunnan kaavakartan pääkaupungin suojavyöhykkeen mukaisesti. Mikäli läänin haltijuus menetetään syystä tai toisesta linnalupa tältä osin evätään. Läänin uudella herttualla ei ole pakkoa suojella edeltävää läänin linnaa vaan voi joko käyttää vanhaa linnaa, muokata sitä tai purkaa sen.