Säädyt

Säädyt ja niiden toiminta on pääosin feodaalisista yhteiskunnista kopioituja, eli historiallisiin esimerkkeihin pohjaituvia yhteiskunnallista RPG:tä tukevia elementtejä. Emme tosin täysin roolipelaa jotain tiettyä historiallista yhteiskuntaa vaan omaa. Tästä huolimatta erilaisista historiallisista esimerkeistä on hyötyä niin yhteiskunnassa, tehtävienjaossa, rakennusten arkkitehtuureissa ja lainmuodostuksessa sekä erilaisissa nimityksissä ja nimissä. Tässä kannattaa myös muistaa että maailmassa on myös fantasiaelementtejä.

Aristokratia

Kuningas on varsinkin tässä absoluuttisessa monarkkiassa valtakunnan ylin aristokraatti. Käytännössä kuninkaalliset ovat säätyjen yläpuolella ja aristokratiaa kohdellaan omana entieteettinään säätyjen hierarkiassa. Kuningas omistaa kaiken maan ja on lainannut sen vasalleilleen, kuningas voi ohittaa absoluuttisesti koko lakijärjestelmän yhdellä lauseella missä tahansa tilanteessa ja hänellä on valtakunnan laajimmat turvajoukot.

Kruunun lordi (tittelistä royal duke), on prinssiin verrannollinen, mutta ei kuninkaan verisukulainen tässä tapauksessa. Kruunun lordi johtaa ylähuoneetta ja omaa kuninkaan myöntämät laajat valtaoikeudet kruunun intressin turvaamiseksi, titteliä ohjaa edict 2. Ainoastaan kuningas on säätyjen yläpuolella. Aristokratiaan kohdistuvia rikoksia kohdellaan monesti majesteettirikoksina tai maanpetoksina.

Korkea-aateliset

Paikallisiin lordeihin verrattuna keskushallinnon lordien vastuut ovat valtakunnallisia. Tämä näkyy näiden henkilöiden yhteiskunnallisessa asemassa, sekä asemassa kuninkaan ylähuoneessa. Keskushallinnossa työskentelevät lordit ovat vastuussa laajoista asiakokonaisuuksista, jotka myös edellyttävät näiltä henkilöiltä lähes päivittäisiä panostuksia valtakunnan hyväksi. (Näihin tehtäviin ei oikeasti kannata lähteä, ellei ole tähän vaativuuteen varautunut). Keskushallinnon lordit asettavat valtakunnallisia standardeja, muodostavat lakeja sekä ylläpitävät kuninkaan rauhaa, kuningaskunnan taloutta ja veronkeruuta. Keskushallinnossa työskentelevät lordit toimivat kuninkaan tahdon, eli edict 1 mukaisesti. Korkea-aatelistoon kohdistuvia rikoksia kohdellaan monesti majesteettirikoksina.

Aatelisto

Aateloidut provinssilordit eli lääniensä herttuat ovat kuninkaan valitsemia paikallisia vasalleja. Heille on kuninkaan nimissä annettu hallinnoitavaksi lääni, joka on kuninkaalta lainassa verotusta alueen verotusta ja hallinnointia vastaan. Mikäli herttua ei hoida tehtäviään, hän todennäköisesti menettää aateluutensa, sillä aateluus velvoittaa. Kuningas ei katsele ketään laiskaa flegmaattista hyypiötä kovinkaan pitkään, koska aatelisto on kuninkaan vallan paikallinen instrumentti ja siten kuninkaan rauhan ylläpitäjä läänissä. Herttuoilla on sen vuoksi käräjäoikeuden tuomaroinnin vastuut (jotka hoidetaan joko itse tai palkataan joku hoitamaan nämä vastuut). Jokainen lordi on automaattisesti tehtävänsä mukaan ylähuoneen jäseniä. Myös maailmanuskontojen perustajat voivat olla lordin tittelin omaavia. Rikos aatelistoa vastaan on rikos kuningasta vastaan, minkä vuoksi aatelistoon kohdistuvista rikoksista rangaistaan äärimmäisen ankarasti.

Gentry / alempi aatelisto

Gentryn jäsenet ovat paikallisen läänin lordin eli herttuan alaisia paikallishallinnon korkeinta kärkeä. Heidän työvastuunsa ja ylipäätään tehtäväkohtaiset vastuut ovat korkeat ja he työskentelevät ainoastaan paikallisen lordin täydellä luottamuksella. Gentryn jäsenet ovat nousseet alamaisten säädystä kohti aatelisuudesta kilvoittelua. Tämä kilvoittelu ei kuitenkaan ole ulkokultaista egoismia vaan yleensä rankan työn takana. Työ ja kunnon panostukset ovat yhteiskunnan luottamuksen ydin. Gentryn jäsenet koostuvat sekä paikallisten lordien (herttuoiden) maallisista alaisista kuten paroneista, kreiveistä ja korkeimmillaan markiiseista, mutta näiden lisäksi gentryn jäseniä ovat myös maagit, joilla on oma magian ja tiedon sanelema hierarkiansa. Molemmat näistä ryhmittymistä ovat lordien palveluksessa. Gentryyn kuuluvat myös parhaimmillaan levinneiden uskontojen ylimmät auktoriteetit, kuten kardinaalit tai kuninkaan kaartin kapteenit, jotka ovat kunnostautuneet kruunun tärkeissä tehtävissä.

Gentry rankkeja

Gentry rankkien idea on yleneminen, eli nämä ammatit alotetaan alimmista nimikkeistä. Gentryn jäsenien määrässä on rajoiteita perustuen läänin asukasmäärään ja veroihin, lisätietoja täältä.

• Markiisi
• Kreivi
• Paroni

Gentryn maagi rankkeja Gentryjen maagi rankkeja nimittää kruununvelho kun maagin ammatin kriteerit on täytetty.

• Arkkivelho/Arkkimaagi
• Velho/Maagi
• Tietäjä/Mystikko/Lumoaja
• Noita/Verenpäästäjä/Taikuri/Ennustaja

Papisto, filosofit, ajattelijat ja (muut yliopiston väki)

Myös alamaisilla on kapasiteettia kohottautua säätynsä yläpuolelle kilvoittelemalla intellektuellista osaamista tai saamalla hyvyyden kutsun jumalalta tai jumalilta. Nämä ihmiset, vaikkakin edelleen säädyltään alamaisia ovat yhteiskunnallisesti varteenotettavia ihmisiä, jotka työskentelevät joka päivä Kuningaskunnan hyväksi. He kirjoittavat valtaosan kierrossa olevista kirjoista, he opettavat, opastavat, julistavat uskontonsa sanomaa tai vetäytyvät omaan itseensä sielunsa kilvoittelun vuoksi. Nämä henkilöt ovat monesti korkeasti koulutettuja ja saattavat sitä herkemmin ylentyä korkeampiin säätyihin.

Alamainen

Kuningaskunnan alamaiseksi johonkin läänin kirjoilla olevia kuninkaan vallan alaisia alamaisia. Heitä on paljon, kulttuurit ja käytös vaihtelevaa. Myös paikallinen kulttuuri vaikuttaa monesti alamaisten mahdollisuuksiin olivat ne työllistymiseen, ekonomiaan, bisneksen tekemiseen tai muihin yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin liittyviä.

Irtolainen

Nämä ovat sellasia joutavia hampuuseja. Menevät pitkin maantietä jonnekin päin ja koittavat elämään uutta toivoa saada jostakin. Myös maan kurjiksi kutsutut, ei asuinpaikkaa, ei prospekteja, ei tulevaisuutta ennen kuin lokaationsa löytävät.

Orjat

Teknisesti tämä ei ole sääty, koska orjat ovat omaisuutta.

Rikolliset

Kaikista säädyistä ja armosta ulos pudonneet.